Näytetään tekstit, joissa on tunniste toko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste toko. Näytä kaikki tekstit

torstai 18. heinäkuuta 2013

TOKO SM

Yritän saada päivityksiä ajan tasalle, niitä tulee siis vähän epäkronologisessa järjestyksessä...

Vuoden kovin koettelemus oli Pieksämäellä 29.6. Järjestelemistä oli ihan eri tavalla, kuin normikisoihin lähtiessä, mutta kaikki oli sen arvoista. Olin joukkueenjohtajana seuramme joukkueessa ja hoidin meille edustuspaidat, Riikka onneksi sai järkättyä meille majoituksen. Niinpä suuntasimme perjantai-iltana nokat kohti Pieksämäkeä. Sain ilmoittautumisen hoidettua ja saimme myös avaimen majoituspaikkaamme parin mutkan jälkeen. Mökki oli todella halpa ja aivan mahtavalla paikalla 20 minuuttia kisapaikalta, joten olimme oikein tyytyväisiä. Vietimme siellä kaksi yötä Riikan, Niinan ja Mian kanssa, koska halusimme myös sunnuntaina seurata SM-finaalia.

Kyllä kelpasi nelikon juoksennella mökin pikku pihamaalla ja järvessä!

Chila, Suri, Velmu ja Kira tulivat hyvin juttuun. Chila kesti hyvin myös reissut samassa takakontissa Velmun kanssa, joka on leikkaamaton uros, mutta herrasmies.

Ilma oli painostava, osin aurinkoinen ja noin 28 astetta. Aikatauluista ei saanut mitään ennakkotietoa ja organisoinnissa oli hieman paranneltavaa kisapaikalla, joka muuten oli oikein hyvä. Jouduimme siis ottamaan kaikki koirat mukaan jo yhdeksältä aamulla. Yhden joukkueemme jäsenen vuoro oli heti aamulla, kaikki muut saivat odottaa useamman tunnin. Chilan vuoro oli vasta kahden aikaan iltapäivällä, jolloin se oli jo aivan simahtanut kuumuudesta. Kun sen kasteli, se oli muutamassa minuutissa täysin kuiva. Tein siis kaikkeni piristääkseni sitä, mistä saimme ainakin yhden kehän liikkurilta todella pahoja katseita... Pari pistettä lähti varmaan myös kokonaisvaikutelmasta ylenpalttisen liikkeiden välillä hillumisen takia, mutta sen ansiosta Chila kykeni tsemppaamaan ja suoriutumaan olosuhteisiin nähden oikein hyvin. Harmittaa ainoastaan yksi ylimääräinen ja turha käsky, jonka annoin noudossa, ilman sitä olisimme saaneet ykköstuloksen. Nyt se jäi harmittavasti reilun pisteen päähän, mutta ei voi olla kuin tyytyväinen! Oma sijoituksemme oli 31/111 ja joukkueemme sijoittui 41/70. Ei hullummin.

Chilan pisteet:

KEHÄ4 Ossi Harjula
2 Seuraaminen 9 (Alussa jäi jälkeen, kun vieressä huudettiin yhtä aikaa Tänne.)
3 Liikkeestä maahanmeno 9
6 Noutaminen 6,5 (Hölkkäsi, pohti kapulan ottoa, jäi seisomaan eteeni, annoin uuden käskyn, jolloin alkoikin itse istua. Tyhmä minä.)

KEHÄ5 Taru Torpström
4 Luoksetulo 8 (Lähti ravilla ja hidasti koko ajan pysähdystä kohden. Laukkasi luokse, mutta jäi väljäksi.)
5 Liikkeestä seisominen 9,5  
7 Kauko-ohjaus 7 (Alussa oli ihan koomassa, ei reagoinut istu-käskyyn. Sanoin "Chila-istu", jolloin reagoi ja teki loput hyvin.)
8 Estehyppy 7 (tosi löysä)

KEHÄ6 Anne Nokelainen
1 Paikalla makuu 8 (tuplakäsky maahan, oli niin poikki helteestä ettei tajunnut ekaa)

9 Kokonaisvaikutus 8/7/8

AVO2 158,67p.

Iso kiitos Chilan kuvista Riikka Viinikalle!

Välihillumista ;)
Jäävät menivät todella hyvin ja Chilakin selvästi tiesi sen.

"Onko mun ihan pakko ottaa tämä?!"
Tulihan se kapula sentään, edes hölkällä...

We did it!!
Hienot paidat meillä ainakin oli!
VAU:lla ei ollut tylsää rotuvalikoimaa: Niina & Kira (bordercollie, AVO), Riikka & Velmu (valkoinenpaimenkoira, EVL), minä ja Chila (AVO), Mia & Suri (isomünsterinseisoja, AVO), ja Minna & Ronja (saksanpaimenkoira, VOI).

Kuvia lauantailta, mukana mm. Chilan veli Jussa, olipa hauska nähdä sekin!

Kuvia sunnuntain finaalista

lauantai 27. huhtikuuta 2013

Voittoputkessa

Inksu nauttii keväästä.
Jalkani oli paketissa viime viikonloppuun asti ja aika kipeä vielä tämänkin viikon. Chila on lenkkeillyt paljon hevosen kanssa ja tehnyt pieniä tokotreenejä, joitain lyhyitä aksapätkiä ja hengaillut muuten vain. Sen nisät ovat olleet hieman erinäköiset kuin yleensä ja sen mieliala on ollut todella huono, joten laskeskelin, että se mahdollisesti odottaa mielikuvituspentuja.

Viime sunnuntaina kävimme VAU:n uuden hallin avajaisepiksissä ja tein ykkösen agiradan kipsin kera. Chila oli aivan kuutamolla, hölkkäsi hitaasti radalla ja juuri ja juuri hyppäsi esteet. Toisella yrittämällä se oli vähän parempi ja teki nollan, mutta ihan vaisu se oli edelleen.

Maanantaina kokeilin aamulla vähän tottista Löytyllä, mutta Chila oli aivan laama, joten lähinnä leikin sen kanssa ja otimme talvitauon jälkeen kaksi laukausta kentän toiselta laidalta. Ensimmäisellä vähän vilkaisi, tokalla ei mitään. Tehtiin myös rullailmaisuharjoitus, josta se innostui kyllä. Chila oli juuri maalimiehellä hakemassa rullaa, kun kauempaa lähti hollanninpaimenkoira täysiä Chilaa kohti. Onneksi Tanja oli maalimiehenä (tuttu, johon Chila luottaa) ja karjaisi holskulle, joka kääntyi viime hetkellä pois. Chila ei hätääntynyt ja otettiin vielä yksi ilmaisuharjoitus, joka meni hienosti. Se tuo minulle irtorullan hyppäämällä minua vasten, sen mielestä koko homma on mahtava leikki. Voin siis alkaa vähentää omaa riemukasta kehumistani ja jättää pois myös ylimääräisen tuo-käskyn, ettei Chila opi tekemään valeilmaisuja.

Maanantai-iltana tein tokon alokasluokan kokeenomaisena, josta Chila pääsi purkille vähän väliä. Se ei ollut kokonaisuutena hyvä mielentilansa takia, mutta tarkoitus olikin saada sen mieleen hautumaan mielikuva siitä, että mistä vain voi päästä purkille.

Tiistaina menimme agitreeneihin ja Chila piristyi päästessään alkulenkille tuttujen kavereiden kanssa. Agi menikin tosi kivasti (pienissä pätkissä, jotta jalkani kestää ja Chilalla on kivaa) Chilan herättyä koomastaan, olin todella helpottunut! Keskiviikkona ei sitten tehty mitään, jotta mielentila säilyy.

Chilan kolmas TOKO-kisa koitti talven kisatauon jälkeen Hausjärven iltakisassa 25.4. Päivällä kävimme tekemässä kevään ensimmäisen esineruudun. Chila ulisi odottaessaan, että esineet vietiin, se oli niin innoissaan. Sillä oli hauskaa ruudussa, vaikka tuuli kovaa ja se joutui etsimään jonkin aikaa, kunnes kaksi esinettä löytyi. Kolmatta en ottanutkaan, sen sijaan lähdimme kotiin päikkäreille, jotta into olisi tallella illalla.

Koe oli RSKK:n hiekkapohjaisessa hallissa. Tie sinne oli kamalassa kunnossa, mutta paikka oli oikein kiva. Samassa kokeessa oli Elinakin Pron kanssa, joten sain suorituksemme videollekin, mutta edelleen jatkuvien tietokoneongelmien takia en saa videota nettiin. Alokasluokassa oli 15 koiraa ja me olimme ensimmäisenä vuorossa. Luoksepäästävyydessä Chila oli ystävällisellä ilmeellä ja katsoi minua sen jälkeen iloisesti, että katso nyt kun olin hyvä, saanko namia. Chila oli loistavassa vireessä, todella innokas tekemään tehtäviä ja ilahtui suunnattomasti kehuista joka välissä. Seuruussa sen kontakti tippui yhdessä kohtaa hetkeksi jonkin häiriön takia, mutta muuten se oli hyvä ja kaikki käännökset olivat hyviä. Luoksetulomatka oli aivan liian lyhyt ja Chila ravasi viimeiset askeleet luokseni. Olimme lähellä ovea ja Chila ajatteli kovasti autolla olevaa palkkapurkkiaan, joten se kääntyi huonosti edestä sivulle, mutta tuomari rokotti siitä vain puoli pistettä. Olin todella iloinen Chilan mahtavasta asenteesta ja siitä, että se teki oikeasti sellaisen suorituksen, mitä varten olemme treenanneet.

Liitän pisteet tähän myöhemmin, lappu on jossain muualla. Kokonaispistemäärä oli kuitenkin 196,5p ja sitämyöten luokan voitto, ALO1, KP ja TK1! Palkintoja tuo seura ei jakanut ollenkaan, mutta pokaali, ruusukkeet ja mitali sentään saatiin. Tykkäsin tuomarista, joka oli mukava, mutta oikeudenmukainen ja piti pari puhutteluakin ohjaajille, joiden koirat eivät olleet hallinnassa tai ääntelivät todella paljon. Kisassa oli mukana monta aussieta, mikä oli myös mukavaa.


lauantai 13. huhtikuuta 2013

Muutama muuttuja matkassa

Tietokoneeni lopetettua yhteistyö totaalisesti ei blogin päivitys ole kovin sujuvaa. Toivon edelleen, ettei kovalevyn muisti ole tuhoutunut, en tietenkään ole ottanut varmuuskopioita niin usein kuin pitäisi. Toinen ongelmia aiheuttava tekijä on jalkani, joka on kipsissä. Nivelsiteet venähtivät tai repesivät, mutta ei pitäisi olla mitään pahempaa. Kipsiä vielä reilu viikko. En pysty siis lenkittämään koiraa kovinkaan helposti nyt, mutta onneksi läheiset ovat auttaneet ja Chila on päässyt ihan kunnon lenkille pari kertaa, sekä olen lenkittänyt sitä pari kertaa hevosen selästä. Ratsastaa pystyn, kunhan en käytä jalustimia.

Viime viikon keskiviikkona oli P-haulla agi-epikset. Chila ei ollut hypännyt Pennalan hallissa ikinä, joten tiesin sen olevan ylivarovainen ja päätin tehdä kisaradan kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla sain hihkua ja kannustaa kovasti ja silti Chila oli hidas, mutta teki kaiken hyvin, myös seinään päin olevan keinun. Toisella kerralla vauhtia oli jo hieman lisää ja puhdas rata, joten sijoituimme toisiksi! Olipas kivaa.

Viime lauantaina oli Helena Tiaisen agikoulutus Vaun hallilla. Pääsin esteelle 3, kun nilkastani kuului kova pamaus. Hetken katseltuani tähtiä pystyin kuitenkin jatkamaan ja teimme tosi sujuvasti rataa yli puolenvälin (vaikkakin pätkissä, kun oli Chilallekin uusia juttuja mukana). Rata oli 2-3 lk tasoa, mutta kerrankin pystyin unohtamaan liian analysoinnin ja ohjaamaan sujuvasti. Keppikulma oli todella vaikea, mutta niistämällä pallon kanssa sekin lähti sujumaan. Chila oli innokas ja tykkäsi vinkupallostaan kamalasti. Tauon aikana nilkkani turposi ja kipeytyi niin, etten kauheasti pystynyt enää juoksentelemaan. Tein kuitenkin radan loppupätkän (hioimme vielä A:n kontaktia, koska Chila ei pysynyt siellä episten jälkeisessä huumassa) ja sitten Helena teki Chilan kanssa keppiharjoituksia loppuajan. Chila toimi loistavasti vieraan ihmisen kanssa, koska Helenalla oli kädessään vinkupallo. Sain hyviä neuvoja keppien nopeuttamiseen ja Chilan innon ja itseluottamuksen kasvattamiseen. Olin aivan innoissani koulutuksen jälkeen ja kauhea hinku kisoihin iski heti päälle. Sen sijaan painelinkin sairaalaan kuulemaan, ettei vähään aikaan tarvitse aksata...

Tokoa olen tehnyt muutaman kerran itsekseni Löytyllä ja hallilla, lähinnä liikkeitä, joissa minun ei tarvitse itse liikkua paljoa. Chila on ollut todella innokas ja motivoitunut joka kerta. Tunnari sujuu hyvin ja nyt pitäisi uskaltautua lisäämään vääriä laudan lähistölle. Noudon luovutus on Sirken neuvoilla parantunut paljon, etenkin A-estenoutona Chilan into on kova ja luovutus täydellinen. Kaukoihinkin olemme saaneet vihdoin "pään auki", eli Chila ei mene niistä lukkoon vieraammissa paikoissa. Olen tehnyt nyt vain yhden vaihdon per kerta, eli maasta istumaan. Pitkäänhän ei noussut, kun jotenkin ahdistui häiriöstä. Nyt pomppaa innolla istumaan, eiköhän kohta mene useampikin vaihto ongelmitta, kun Chila on tajunnut, ettei kaukoissa ole mitään kummallista.

Eilen aloitimme haun ilmaisutreenit (minunhan piti opettaa irtorulla talven aikana, mutta eipä olla tehty). Chila oli aivan innoissaan, mutta ihan pihalla siitä mitä piti tehdä. No nyt saatiin homma alkuun ja kolmannella kerralla Chila jo toi minulle rullan maasta maalimiehen vierestä vain pienen sähellyksen jälkeen. Nyt vain ahkerasti harjoittelua.


keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Virettä ja aurinkoa

Kävin sunnuntaina hallilla tokoilemassa ja otin kissanruokaa mukaan. Nyt en tehnyt äkkivapautuksia palkalle kesken liikkeen, vaan palkalle mentiin silloin, kun Chila aidosti ilahtui kehuistani. Se sai välipalkkoina myös palloa, mikä rentoutti sitä, kun sai välillä sinkaista pallon perään. Chila teki hyvin hommia ja loppua kohden ei ollut enää niin kiinni purkeissa. Purkit toimivat parhaiten, kun ne ovat tarpeeksi kaukana. Tehtiin merkkiä, ruutua, seuruuta ja A-estenoutoa, sekä erikseen kapulan luovutusta. Todella hyvin toimi nouto. Viimeiseksi tein kaukot ja se olikin todella vaikeaa, Chila ilmeisesti ajatteli palkkaa. Ei noussut istumaan käskystä, kunnes ärähdin. Sitten se katsoi mua, että ai, oisit heti sanonut, ja nousi. Yhdellä käskyllä ei meinannut onnistua millään, paitsi ihan läheltä.

Olemme lenkkeilleet ahkerasti jäällä, nyt kun vielä on ollut mahdollisuus. Aurinko on paistanut joka päivä, mikäs siellä on ollessa. Tänäänkin revin itseni ajoissa aamulla ylös ja teimme parin tunnin lenkin Tanjan kanssa. Chila oli onnessaan, kun näki pitkästä aikaa Hikan. Niillä on joku sielujen sympatia ja kaksi mustaa paineli pitkin jäätä toisiaan tönien, Giusan keskittyessä keppiin. 

Viikko sitten olimme Tuijan ja Cassun kanssa jäällä. Tuija otti mielettömän ihania kuvia Chilasta, kun heittelin sille palloa. En uskalla latailla mitään kuvia tähän nyt, koska tietokoneeni pihisee henkitoreissaan ja ja toimii vain, mikäli iso pöytätuuletin puhaltaa suoraan sen sisään. Mulla on nyt erityisen huono karma koneiden suhteen. Isukkini kuitenkin onneksi elvytti eilen autoni, joten päästään taas treenaamaan helpommin.
Tuijan mahtavat otokset löytyvät täältä.

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Sirken koulutuksessa

Lauantaina oli nuorten koirien tokoringin koulutuspäivä Korkeavireellä. Kouluttajana oli Sirke Viitanen ja jokaisella oli 2x20 minuuttia aikaa.

Nouto: Ongelmana palautus, eli hidastaa lähestyessään ja jää hieman liian kauas minusta. Sirke antoi välittömästi toimivat neuvot tähän, tuli sellainen olo, että kohtahan meillä on ihan oikeasti nouto kunnossa!


Seuruu: Kuulemma mun kävelytahti ja ryhti ok, Chilan perusseuruu hyvää. Vain se tietämäni ongelmakohta, eli vähän intoa lisää hommaan, jotta olisi näyttävämpi, kuitenkaan nostamatta kierroksia kaakkoon. Tähänkin tuli todella hyviä pointseja. Tärkeimpänä se, että ei nosteta vain kierroksia nostamalla palkan odotusarvoa, vaan nostetaan nimenomaan Chilan intoa tehdä minun kanssani. Jo halliin tullessa olen rentona ja odotan, että se tarjoaa minulle jotain, sitten voin yllyttää kyselemällä "haluatko seurata" tms. Palkkaan, kun innostuu minusta ja kehuista. Liikkeestä ei yllätysvapautuksia palkalle, vaan kehut ja kun koira on rento ja iloissaan kehuista ja huomio minussa, mennään palkalle yhdessä. Jos tätä kautta saataisiin siirrettyä lenkeillä olevaa fiilistä treeneihin ja sitä kautta kisoihin... Tekniikan osalta Sirke totesi sen mitä olen ajatellutkin, Chila on niin kiltti ja tosissaan tekevä koira, että kun sille treenaa vain lyhyet tehtävät, kuten käännökset erillisenä tekniikkatreeninä supervarmoiksi, se ilahtuu joka kerta tehdessään esim. hyvän käännöksen, eikä seuruun keston kanssa ole sitten ongelmaa.

Ruutu: Olemme junnanneet kauan samassa kohtaa ruudun kanssa ja nyt sain kasan neuvoja, miten edetä siinä ja yhdistellä osioita. Chila oli kummissaan, kun sitä läheteltiin ruutuun milloin mistäkin, minun ollessa milloin missäkin, mutta se selvästikin tiesi missä on ruutu ja saimme kasapäin onnistumisia! Tärkeää on palkata menemisestä, eli kun Chila on juuri menossa oikeaan kohtaa ruudussa. Minähän pysäytän sen sitten stopilla, joten haluan vauhtia loppuun asti. Teimme myös osiota, jossa koira jätetään seisomaan ja kentän toiselta laidalta käsketään maahan. Alkuun Chila ei tätä tajunnut, mutta nopeasti alkoi toimia oikein. Teimme myös putken kautta seuraamaan tuloja eri kulmista. Alkuun ravasi viimeiset askeleet viereeni, joten palkka heti, kun tulee seuruuasentoon, jotta sillä on enemmän kiire oikeaan kohtaan. Kerta kerralta nopeutui (myös siksi, kun tajusi jujun, sehän on uudessa asiassa aina hidas kun pohtii).

Lopuksi tein itsekseni kaksi tunnaria laudan kanssa. Molemmilla kerroilla Chila haisteli hyvin ja toi oman koskematta hampailla vääriin!

Ihan mahtava päivä, sain paljon irti myös muiden tekemisestä ja hurjasti uutta intoa tokoiluun. Nyt kun vaan kentät sulaisi ja pääsisi treenaamaan porukalla enemmän!

torstai 21. maaliskuuta 2013

Back to business!


Vihdoin on juoksu ohi ja Chila oli melkoisen riemuissaan päästessään tiistaina agitreeneihin. Ohjauskin sujui ihan kivasti ja saimme Chilan kanssa molemmat kehuja Ninalta! Chila teki kepit itsenäisemmin kuin koskaan, sain juosta reilusti edelle ja se teki hienosti loppuun asti joka kerta. Keinussa se jäi kerran liian ylös, muut kontaktit hyviä. Mun pitää varoa, etten ala voivottelemaan jos se jää ylös, käyn vaan reippaasti korjaamassa ja sit uudestaan. Sen vire laskee heti jos voivottelen yhtään. Oli tosi kiva rata ja tuli loistava treenifiilis, kyllä sitä on kaivattukin. Pöllin ratapiirroksen Maijalta.




Tokoa on tehty miltei päivittäin lenkkien yhteydessä. Välillä raahaan puukapulaa mukana lenkillä ja teen noutoja missä milloinkin. Siihen onkin tullut kivasti intoa lisää ja luovutukset ovat tiiviitä välillä, välillä jää vieläkin hieman liian kauas, eikä nosta päätä ylös eteentullessa. Merkki on enimmäkseen hieno, parannusta kaivataan vain suorempaan asentoon merkin takana. Seuruu on ollut tasaisen varmaa, vaikka kaipaisin hieman lisää virettä siihen. Purkkitreenejä emme ole nyt tehneet, niitä täytyy aloittaa kuuriluontoisesti. Jäävät ovat todella hyviä ja Chila osaa nyt myös tulla pitemmältä matkalta mukaan seuraamaan (kuten ruudussa tulevaisuudessa). Se ei myöskään enää hämmenny, vaikka jääviä olisi monta peräkkäin ja seuruu jatkuu, eli zeta-harjoittelu hyvällä mallilla. Nämä kaikki pitää nyt vaan saada siirrettyä kentille ja halliin isomman häiriön alle.


perjantai 8. maaliskuuta 2013

Juoksutauolla

21.2. olimme Lotan koulutuksessa Ruusulantiellä. Minä olin todella onneton, koira ei. Oma möhliminen vähän masensi, mutta ehkä otin jotenkin paineita liikaa ja kuvittelin liikoja etukäteen. Chila ei onneksi huomannut mitään, eli tein edes jotain oikein.

Kotiläksyt:
-Lähetyksiä esteille kahteen suuntaan, itse seisoen keskellä ja pidentäen pikkuhiljaa esteiden etäisyyttä.
-Kontaktit nopeiksi ja varmoiksi! Viritys, aina sivusta kontaktille, ei pyöräytystä/peruutusta edestä. Vapautuskäsky aina erikseen, mutta ei samaan aikaan kun itse liikkuu. Chilalla käsky on "vapaa", sen se osaa, eikä "tule", kuten kuvittelin.
-Kun jokin este on opetettu valmiiksi, vaaditaan että koira tekee sen vauhdilla. Tämän jälkeen ei saa enää palata hitaaseen suoritukseen ollenkaan! (Meillä tämä koskee etenkin puomia.)

Chila tykkää Lotasta kamalasti ja siksipä varmaan päättikin, että nyt on hyvä hetki aloittaa juoksu. Siten pääsemme kuukauden päästä olevaan seuraavaan Lotan koulutukseen myös. Jos kehtaan mennä, kun en pääse kertaakaan harjoittelemaan kotiläksyjä ennen sitä...



Muutama päivä koulutuksen jälkeen siis alkoi juoksu, ehdittiin vielä treenata tokoa nuorten ringin porukalla Korkeavireellä 23.2. Juuri aluillaan olevasta juoksusta johtuen Chila ei ollut ihan oma itsensä. Onhan se tietysti vähän vaikea tehdä tokoliikkeitä säpäkästi, jos pitää liikkua peppu pystyssä vähän kakat housussa -tyylillä. Olin Niinan parina ja onnistuneesti saatiin tehtyä tunnari laudan kera. Sit tehtiin kisanomaisesti (purkkipalkka) pitkä seuruu (alkuun jämähteli, sit alkoi sujua), avo-kaukot, liikkeestä maahan ja seis, suora luoksetulo ja alo-hyppy. Chila oli jonkin verran kiinni purkissa, mutta teki kyllä ihan ok. Luoksetulossa harkitsi kaartaa ohitseni purkille, mutta korjasi linjansa ja tuli eteeni. Hypyssä ei sitten kyennyt keskittymään yhtään, arpoi mitä sattuu hypyn toisella puolella. Tiukensin hieman äänensävyä ja Chila kuuntelikin hyvin, mutta pysähtyi seisomaan peppu minuun päin. Se on saanut kaksi kertaa palkan hypyn jälkeen, joten oletti koko ajan pääsevänsä palkalle. Otettiin siis vielä viimeiseksi seuruu ja kun kontakti oli intensiivinen (tähän meni muutaman käännöksen verran aikaa), vapautin purkille. Pitää siis muistaa aina palkata niin, ettei sillä ole mahdollisuus ennakoida.

Nuorten treeneistä painelin suoraan tallille ja Väinö-hepan kanssa harkkakoulukisoihin. Jotain Lotan koulutuksessa kärsimästäni lähimuistihäiriöstä oli edelleen jäljellä ja unohdin yhden kohdan radasta. Silti kolmas tila ja hevonen oli tosi hyvä, joten kivaa oli. Se oli ensimmäinen oman talliporukkamme järjestämä yleisötapahtuma ja meillä oli aivan mahtava talkoohenki ja loistava puffetti. Yleisöäkin oli ihan mukavasti.



Viime viikolla olin työleirillä (eikös niin voi sanoa jos on 2,5 vuorokautta töissä putkeen leireillen mökillä seitsemän lapsen kera?) ja Chila oli hoidossa ensimmäistä kertaa yön yli veljeni ja hänen morsiamensa luona. Siellä ei ole muita eläimiä. Olen pelännyt Chilan epävarmuuden aiheuttamia vahtihuutokohtauksia (veljeni on epävarma toimimaan koiran kanssa), mutta keksin hyvän suunnitelman. Chila rakastaa kevythäkkiään, joten se pystytettiin asuntoon ja siellä Chila vietti yksinoloaikansa. Häkki oli myös peitetty niin ettei Chila nähnyt ovelle ja tämä onneksi toimi, eikä ongelmia tullut. Chila meni häkkiinsä itse aina jos sitä alkoi arveluttamaan. Ikävää vain oli, että pienessä asunnossa Jaana sai allergisen reaktion Chilasta (ennen ei ole saanut, vaikka on ollut monta tuntia sen kanssa samassa tilassa ja rapsutellut) ja joutui evakuoitumaan vanhemmilleen toiseksi yöksi. Ihan vielä lyödä hansoja tiskiin tulevien hoitojärjestelyjen suhteen, mutta huonolta näyttää.

Kuvassa Tuijan ihana Jippo-pentu ja Chilan asenne näkyy hyvin. Olen kieltänyt sitä syömästä pentua (juoksuisena kaikki vieraammat koirat ovat ihan syvältä, etenkin liian innokkaat pennut), joten se mököttää selkäni takana aina, kun pentu tulee lähelle. Se tosin saattaa kerran pari mökötettyään lenkin ajan lämmetä yhtäkkiä jollekin koiralle ja sen jälkeen olla parasta kaveria. Vain yhdelle nartulle se ei tunnu ikinä enää lämpenevän (se taas oli pentuna Chilan rakas ystävä), johtunee reviiristä koska se narttu asuu meidän rapussa.
Sain leiriltä kunnon flunssan, joten Chila on joutunut elämään viime ajat melko vähillä aktiviteeteilla. Se alkoi jo vähän hyppiä seinille, vaikka kestääkin suht kiltisti tekemättömyyttä muutaman päivän. Nyt olen pystynyt sentään kerran päivässä ulkoilemaan ja puhumaankin, joten olen tehnyt lähialueilla tokotreeniä pallopalkalla ja muutenkin heitellyt palloa hankeen. Nyt täällä on paljon tyytyväisempi koiruus, joka on hyvin onnellinen päästessään iltaisin syliin köllimään sohvalle. Ja jotain edistystä on tapahtunut luoksetuloissa, jäävissä ja ehkä jopa noudossa ja tunnarissa (tänään tein ulkona tyynellä ilmalla suojaisassa paikassa laudan kanssa 2 kertaa. Haisteli hyvin, ekalla kerralla yritti ottaa väärää, tokalla oli paljon itsevarmempi ja toi heti oman).


Inksu-kissa köllii normaalisti vieressäni ja usein poikittain esim. rintani päällä. Öisin se usein laittaa päänsä kiinni poskeeni ja nukkuu pitkin pituuttaan kyljessäni pää tyynyllä. Sen mielestä sairaslomani on ollut tosi kivaa. Enpä tiennyt että näin voi käydä, mutta Inksu sai minulta nuhan. Nyt se on aivastellut pari päivää, mutta onneksi sille näyttää tulleen vain ihan lievä nuha. Kysyin hoitajalta sairaslomaa hakiessani, että onko tuo mahdollista ja hän sanoi, että kyllä on. Sain lisäksi neuvon, että mikäli kissan nuha äityy pahaksi (kerran sillä oli kamala kuukauden kestänyt flunssa), sille voi syöttää neljänneksen Zyrtec-tabletista murskattuna ruuan sekaan. Ei siis tarvita erillistä eläinlääkärikäyntiä sen takia.


sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Viikon touhuilut

Tiistai-agissa Chila ei ollut kiinnostunut lelusta, mutta työintoa sillä oli ja palkkaus hoitui mun möyhennysrapsutuksilla (yleensä se ei tykkää että kesken duunin kosketaan liikaa), kehuilla ja nameilla. Sillä on nyt selvästi loksahtanut kohdalleen, että mua ei tarvitse vilkuilla joka välissä, jos kuulee käskyn. Eli kun se oli putkessa ja huusin ajoissa hypyn, se jatkoi suoraan hypylle mun ollessa jäljessä, eikä kääntynyt mua kohti. Vau, kaikki tuntui toimivan, kun vaan ohjasin. Pitkästä aikaa oli A treeneissä. Chila on tällä välin tehnyt A:ta vain noutona, joten ekalla kertaa se tuli vahingossa kontaktin yli, huomasi itse heti virheensä ja ja palasi 2on-2offille. Ei siis suurempaa ongelmaa erottaa A-nouto ja agility. Loistotreenit, Ninalta tuli kehuja kovasti ja tekeminen tuntui aika helpolta.

Vinkupallo kelpaisi varmasti agissakin palkaksi, mutta hiekkapohja rajoittaa siellä kovasti lelujen käyttöä.
Olkkaritreeneissä edistytään hitaasti kaukoissa. Oikean mielentilan pitäminen on hankalaa, voi olla että kestää kaaaauan, että kykenee siihen mielentilaan kisoissa. Tämä koskee nyt voi/evl-kaukoja, joissa on seisominen mukana. Tunnarissa vallitsee miltei täysi epätoivo, seuraavana kokeiluvuorossa verkko kapuloiden päällä, kun vain saan sellaista jostain hommattua.
Poseeraus intensiivisen pallotuijotuksen kera. Chila kasvattaa nyt karvoja hurjaa vauhtia, sehän on ollut miltei kalju koko talven.
Torstaina käytiin tutustumassa rally-tokoon. Chila teki kaiken helposti, mutta ohjaaja oli vähän hukassa, kun ei saanut aina pysähtyä perusasentoon tai piti hihnan kanssa kierrättää koira takakautta seuraamaan ja itse kääntyä samalla vasempaan. Pujottelu osoittautui myös yllättävän vaikeaksi, ohjaajalle. Mutta hauskaa oli ja Chila ei tajunnut tekevänsä mitään hommia. Vapaaksi päästyään se meni nököttämään kaikkien tötsien taakse, että olisiko tässä merkki. Se piti kutsua erikseen mukaan maneesista pois, kun tönötti siellä yhden tötsän takana.

Perjantaina teimme Vau:n hallilla kisanomaisen tokotreenin. Alkuun kokeilin vähän Chilan virettä tekemällä pitkältä matkalta ruudun ilman mitään apuja. Sinne paineli, mutta paikka ruudun sisällä oli hieman hakusessa. Kävin näyttämässä paikan ja otin lyhyemmältä matkalta uudestaan. Hienosti meni ja Chila oli iloinen ja innokas. Kisanomaiseen otin alon, mutta seuruu oli enemmänkin evl ja lisänä avo-kaukot.

Paikkamakuu: Hienosti, vaikka häiriönä ovi aukesi, ihminen huuteli ja vieras koira kävi sisäpuolella haukahtamassa. (Samainen koira tuli halliin toista kautta paikkamakuun jälkeen, jolloin Chila haukahti sille, selvästi osoituksena, ettei sua tänne haluttu äskenkään, kun minä teen täällä töitä. Huomautin Chilalle ja sen jälkeen oli ok. Hienoa kuitenkin ettei se sanonut mitään paikkamakuun aikana, vaikka näköjään mieli teki.)

Jätin Chilalle purkin hallin reunalle. Tätä ei olla tehty viikkokausiin, joten kierrokset nousivat heti. Eine liikkuroi.
Seuruu: Paikka ja suoruus hyvät, samoin käännökset ja sivuaskeleet, nopeat ja hitaat. Peruutuksessa vähän pomppasi. Pari kertaa vingahti, joista komensin heti. Sen jälkeen pysyi hiljaa.
Liikkeestä maahan: Otti vähän painetta purkista ja lähti hiippaillen seuraamaan, mutta parin askeleen jälkeen otti hyvän kontaktin. Hyvin muuten.
Luoksetulo: Ravasi viimeiset askeleet, muuten hyvä.
Liikkeestä seis: Paine ruokapurkista alkoi kasvaa ja Chila jäi lähdössä jälkeen, seurasi sitten ok ja istui kun piti seistä. Otimme uudestaan ja hyvin sujui.
Kaukot: Hieman vaisusti nousi ylös, kun se purkki oli Chilan takana tässä kohtaa. Kykeni kuitenkin hyvin tekemään. Olin varmuuden vuoksi suht lähellä.
Hyppy: Hyppäsi innolla ja painui stoppikäskystä maahan. Otimme uudestaan ja pysähtyi hyvin, oli tosin täysin poikittain minuun nähden. Haittaakse? Pysyi hyvin kun menin rinnalle ja siitä lopulta purkille, voi sitä riemua.

Lauantaina oli vuorossa nuorten renkaan porukkatreenit Korkeavireellä. Chilalla oli kamalan kivaa, mikä aiheutti hieman keskittymisongelmia alkuun. Sen kanssa on ollut nyt kiva treenata, kun se ei ole ollut pahantuulinen.

Ruutu: Ruutu löytyi, mutta siellä pyörittiinkin sitten ihan miten sattuu. Useampaan kertaa näytin paikkaa, laitoin palloa välillä, Sirkku näytti paikkaa, mutta neidillä vaan oli onnellinen ilme ja se sompaili miten sattuu. Lopulta pari kertaa jaksoi keskittyä ja meni oikein, se siitä.
Ohjatun suunnat: Vasen helppo, oikea vaikea (kävi tarkistamassa keskilautasen). Toka ja kolmas kerta hyvin.
Tunnari: Kokeilimme ekaa kertaa alustan kanssa, johon oli liimattu 8 kapulaa sikin sokin. Ensin pari oman piilotusta, jotka menivät hyvin, sitten Sirkku laittoi oman laudalle liimattujen sekaan. Chila meni suu auki ja yritti ottaa paria liimattua. Sitten se katsoi minua ihmeissään, kunnes alkoi haistella! Toi oman ja siitä hillityt bileet. Toisella kertaa sama omakapula, Chila haisteli hyvin ja toi nopeasti oman. Kolmas kerta vaihdettiin uusi omakapula. Eipä löytänytkään Chila omaa hajuaan, ja haisteli ympäriinsä monen metrin alueella. Lopulta lähetin uudestaan kohti kapuloita ja tällä kertaa sai mun hajun ja toi oman. Loppuun vielä yksi uudella kapulalla, nyt oli melko hyvä. Tästä lähtien siis aina uusi omakapula, ettei etsi oman kuolansa hajua. Mutta tämä systeemi näyttäisi nyt toimivan, vaikka en alunperin ollutkaan innostunut laudasta.
Hyppynouto: Loistava, tarttui ja piti hyvin ja luovutti iloisesti eteen. A-nouto on vaikuttanut tähänkin todella positiivisesti.
Paikallaolot: Istumaan jäi jotenkin surkean näköisenä, jotan kävin palkkaamassa melko pian, sen jälkeen hyvä. Makuu hyvä.
Jäällä on sikasiistiä ja tyyli vapaa ;)

perjantai 1. helmikuuta 2013

Love you all, sanoo Chila

Chila on ollut hyväntuulinen, nyt se rakastaa kaikkia. Eilen se pääsi lenkille Tanjan lauman kanssa ja leikki kovasti Hikan kanssa. Se leikki myös uuden tuttavuuden Kamun kanssa, joka on 8v leikkaamaton aussie-uros. Treenasimme hallissa tänään tokoa ja hyvin sujui. Korvat olivat välillä hieman hakusessa, koska elämä on nyt niin ihanaa.

Ruutu: Ensin yksi lähetys lelulle, sitten pari kertaa ilman lelua. Hienosti laukalla oikeaan paikkaan joka kerta. Lelua ei voinut hiekkaisesta maasta ottaa kuin varovasti, mutta leikki innokkaasti, kun putsasin ensin lelun.
Ohjatun suunnat: Nyt löytyi vasen hyvin, mutta oikea ihan hakusessa. Alkoi keskittyä, kun namia ei löytynytkään sieltä mihin singahti. Viimeiset kerrat menivät hienosti.
Seuruu: Häiriönä pari muuta koiraa, mutta Chila teki tosi innokkaana ja hyvin. Paljon käännöksiä, joista nyt oikealle käännökset tosi hyviä! Tällä hetkellä täyskäännös on hienompi oikealle kuin vasemmalle, mutta molemmat toimivat. Meinasi hivenen välillä edistää. Peruutusaskeleet olivat aika hyviä.
Kaukot: Korvat alkuun hukassa, mutta hyvät vaihdot kun tajusi mitä ollaan tekemässä. Kävin palkkaamassa aina, jos pompahti terävästi istumaan maasta ylös asti.
Luoksetulo: yksi suora luoksari, hidasti vain vähän lopussa.
A-nouto: Kerran jätin kapula suussa toiselle puolelle ja kutsuin, tuli tosi innolla yli. Sitten kolme kertaa heitin kapulan ja tein luovutusta lukuunottamatta täyden liikkeen ja Chila teki hienosti!! Lähettäessä sanoin "tuo" ja kun oli menossa alas, huusin "over", tuntui toimivan.

Lopuksi kävimme lenkillä ja Chila rakastui täysin uuteen tuttavuuteen husky-herra Lucaan (leikattu uros). Leikki se kelpieiden kanssa myös, mutta oih, kun Luca oli ihana. Chila antoi sen astua itseään, pyöri selällään sen jaloissa, ärisi kelpie-nartuille, jos ne yrittivät tulla sen ja Lucan painiin mukaan ja halaili Lucaa kaulasta. Käyttäytyi siis erittäin epä-chilamaisesti. Se oli myös ihan täynnä suojalumen tekemiä paakkuja, mutta ei edes huomannut niitä. Kotona piti kääriä se pyyhkeeseen, se oli litimärkä.

Chila rakastaa tietenkin myös Inksua. Pus.

keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Pikkutreenejä

Chilan hormonihärdelli vain voimistuu, joten nyt mennään pääasiassa lyhyillä tekniikkatreenipätkillä sisällä, hauskoilla jutuilla pihalla ja harjoitellaan arkijuttuja, jos niissä meinaa hormonit nousta päähän. Siinä osiossa on onneksi edistyttykin, tänään saivat huoltomiehet tulla käymään ilman murinaa.

Viime viikolla tiistaiagissa Chila oli oma itsensä ja leikki hyvin. Radassa oli pari tosi haastavaa kohtaa, mutta muuten se oli kiva. Parin räpellyksen jälkeen onnistuin tekemään haastavassa kohdassa olevan viskin hyvin, eikä keinulla ollut mitään ongelmaa. Kepit menivät myös sujuvasti. Nyt täytyy rauhoittaa oma kiljahtelu siellä kepeillä kekeke-käskyyn, jotta koira malttaa tehdä ne loppuun asti. Vaikeimmaksi osoittautui takaakierto, Chila ei kuuntele juostessaan sanaa kierrä. Siitä täytyy muistaa välillä palkatakin, niin johan vauhti taas lisääntyy.

Loppuviikolla Chila lähinnä lenkkeili, myös hevosen kera. Eipä edes läähättänyt vaikka otettiin kunnon laukkapätkiäkin, kivaa oli.

Lauantaina Chila pääsi mukaan töihin koko päiväksi. Alkuun se oli hyvin epäileväinen ihmisten suhteen ja kyräili, mutta rentoutui päivän mittaan, kun sai tehdä välillä kivoja treenijuttuja sisällä ja pääsi lenkillekin vinkupallon kera. Se sai myös leikkiä sisällä upouudella pehmolelulla, jossa on ihmiskorvin kuulumaton vinku.

Olkkaritreenissä on nyt ollut ykkösenä kaukojen s-m vaihto (m-s on hyvä). Oikea mielentila alkaa viimein löytyä, jotta Chila malttaa tehdä oikein. Vielä on silti työtä... Tunnari pistettiin hetkeksi mietintämyssyyn, se ei edennyt ollenkaan. Chila kuvitteli vain olevansa esineruudussa.


Tänään oltiin hallilla Heidin kanssa ja Chila sai tehdä ensin vähän agia. Tehtiin keinua ja keppejä ja helppoa suoraa. Chila oli innoissaan ja leikki hyvin. Sitten se sai kanniskella kapulaa A-esteen yli (ei muistanut over-käskyä tällä kertaa, muuten hyvä ja sillä oli kivaa) ja lopuksi vähän tokoa. Perusasennot ovat nyt tosi hyviä. Suora luoksetulo onnistui, vaikka vähän hidastikin loppumetreillä. Tätä on treenattu kovasti jäällä (siellä tulee aina täysiä), ettei ennakoisi stoppeja. Kaukot teki innokkaasti, en ollut liian kaukana. Lopuksi käytiin lumimyrskyssä lenkillä ja Chila sai leikkiä Särmän ja Siron kanssa. Siro oli Chilalle uusi tuttavuus, mutta Chila ihastui rhodesialaiseen heti ja Särmän Chila muisti, ei tarvinut urokselle irvistellä.





sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Toko- ja lapsitreeniä

Torstaina aamulla käytiin Korkeavireellä tokoilemassa. Chilalla oli hormonit väärässä asennossa ja se halusi vain herkkuja, vetoleikki ei kiinnostanut. Muutenkaan ei juuri voinut toistoja tehdä.

Paikallaolot: Istuminen ja makuu ok. Ei noussut makuulta ekalla käskyllä, täytyypä vaihteeksi palkata nousemisestakin.
Nouto: Tarttumisleikkiä yritettiin, ei oikein intoa löytynyt. Pari vauhtinoutoa ihan siedettävästi.
Seuruu: Suora ja käännöksetkin hyviä. Perusasentoa ylikompensoi nyt heittämällä peppuaan mun taakse, pistin sinne jalan esteeksi niin meni hyvin.
Suunnat: Oikein hyvä, tuntui osaavan sanat, myös oikea meni helposti. Seuraavaksi täytyy laittaa nami niin ettei se näe mille lautaselle nami menee, liikkuri saa nostella kaikki lautaset samalla tavalla, niin katsotaan osaako se niitä sanoja...
Luoksetulo: Putken kautta meni lujaa, mutta ennakoi stoppeja tosi pahasti. Stopit kyllä hyviä, mutta läpijuoksuja vaikea saada lujaa. Onneksi sentään siilipallo oli kiva edes hetken.
Ruutu: Pari lelulle lähetystä, en viitsinyt muuta tehdä, kun ei edes ottanut staattista lelua suuhunsa.

Illalla Chilan "iloksi" kylään tuli ystäväni kahden pikkulapsen kera. Keskustelimme hieman Chilan kanssa siitä, kuka saa tulla kylään ja kuka siitä päättää, mutta reilun parin tunnin vierailun päätteeksi Chila pystyi jopa olemaan melko lähellä lapsia rentona.

Chila ja uusi lelu, joka oli selvästi mieleinen.
Tänään aamulla treenattiin Korkeavireellä tokoa nuorten koirien porukassa. Olin suunnitellut Chilan ohjelman herkkupitoiseksi, jotta saadaan onnistumisia. Chilalla oli kuitenkin hyvä päivä tänään ja kaikki meni loistavasti.

Suunnat: Tiina laittoi namit niin ettei Chila kuullut namin tippuvan lautaselle. Vasen oli ok, oikealle käskettäessä taas epävarmempi ja tarkisti ensin keskilautasen, toisella kerralla hyvä.
Seuruu: Koko ajan suora, otettiin pitempää pätkää juoksuineen ja hitaineen. Perusasennoissa autoin laittamalla jalan stoppariksi pepun viereen, ettei voinut laittaa peppua mun taakse. Täyskäännöksissä vasemmalle huijasi mielellään loppuosan, niitä täytyy hinkata tosi paljon että virhe poistuu. Itse olen sen aiheuttanut, kun olen hyväksynyt vajaan käännöksen. Oikealle kääntyy jo melko hyvin, itse huomasin pienen irtoamisen ulospäin, mikä ei näkynyt katsojalle. Juoksussa ensin edisti, ärähdin vähän ja sen jälkeen piti paikan, myös käännöksessä.
Kaukot: AVO-kaukot liikkuroituna. Menee heti epävarmaksi kisanomaisesta tilanteesta, jolloin ei nouse ylös asti istumaan. Tekniikka muuten hyvä, mutta etupää liikkuu sivuttain, koska annan kaikki käskyt oikealla kädellä. Tähän Elina neuvoi hyvän niksin, eli namit Chilan molemmille puolille, lopuksi vapautus ja saa syödä molemmat namit. Toimi hyvin ainakin lyhyeltä matkalta, eikä Chila mennyt lukkoon nameista. Elina kehoitti myös vaatimaan siltä istumaan hypähdyksen, kun se kerran pystyy sen helposti tekemään. Täytyypä korottaa kriteeriä. Se hypähtää maasta istumaan kotona...
Jäävät: Juoksentelin ja huutelin sekaisin käskyjä. Teki aina oikein ja oli innostunutkin, kuunteli tosi hyvin!
Luoksetulo: Putken kautta 1 läpi, 1 stoppi ja 1 maahan. Teki hienosti ja rakasti uutta palloaan, joka ei vingu liian kovaa muiden korville.
Paikallaolot: Kaikki sujui hyvin makuulla ja istuessa, nousi myös makuulta hyvin.

Tunnari: Chila on tehnyt viime aikoina kotona ja vanhemmillani yhden tunnarin etsintää muutaman kerran. Se tykästyi hommaan heti ja tuo kapulan minulle innoissaan. En vaadi luovutusta, mutta käteen se kyllä tuo kapulan. Tänään tehtiin yksi hallilla ja Chila etsi sen aina yhtä innokkaasti kuin kotonakin. Nyt sitten niitä muita kapuloita kehiin...

Treenien jälkeen saimme taas kylään hiljattain vierailleen ystäväni lapsineen. Chila mökötti alkuun omalla pedillään olkkarissa, mutta meni sitten ihan itse makkariin nukkumaan joksikin aikaa. (Ennen on tunkenut vain minun luokseni joka välissä). N. tunnin päästä se tuli makkarista pirteän näköisenä kurkkimaan ja tuli jalkoihini lepäämään. Villi kolmevuotias sitä hirvitti, mutta vauva oli jo melko ok. Naksauttelin sille, kun katsoi vauvaa nätisti ja sai ottaa namin vauvan vierestä. Lopuksi Chila piti rennosti päätään vauvan sylissä, vauva taas oli minun sylissäni. Koiriin tottunut vauva vain hymyili tyytyväisenä. Kun vauva äänteli, Chila nosti päätään vähän kauemmaksi. Ilme oli myös melko avoin yleisesti, mutta Chila piti huolta siitä, että minä olin aina sen ja kolmevuotiaan välissä. Kyllä se siitä, kun vaan saisi koiriin tottuneita pikkulapsia kylään useammin.

Hei se lentää. Ei ihme jos ei takajaloissa pysy tossut mukana...

torstai 10. tammikuuta 2013

Vaaleanpunainen kupla

Aamulla treenasimme Korkeavireellä tokoa Tanjan, Päivin ja Riikan kanssa. Chila repesi innosta heti kun pääsi autosta ulos. Elämä on ihanaa ja kaikki ovat ihania ja toko on ihanaa. Eli mikä sitä vaivasikin tiistaina, yksi lepopäivä korjasi asian. (Minä makasin eilen rokotuksen jäljiltä kanttuvei, kissa makasi tyytyväisenä kanssani ja Chilan mielestä oli ihan tyhmä päivä.)
Merkki: Välillä pomppi tötsän päällä, muuten hyvä. Tasapainoleikki on vielä vaikeaa, mutta harjoitellaan.
Ruutu: Lelu ruudussa, meni lujaa. Riikka laittoi lelun kun kävelimme poispäin ja taas meni lujaa. Sitten lähempää ilman lelua, hieno (hidasti tosin etureunan kohdalla jo). Taas lelun kera kaukaa ja viimeiseksi lähempää ilman lelua. Meni lujaa ja hyvin. Nyt olin tosi tyytyväinen, ei päässyt virheitä tapahtumaan kun olin itse miettinyt kunnolla mitä teemme.
Perusasennot: Ne ovat nyt hukkuneet, Chila kaartaa vasemmalta sivulle viitsimättä kääntyä kunnolla ja päätyy liian eteen, hieman vinoon. Kivakiva, ei sitten muuta kuin back to basics.
Ohjatun suunnat: Chilalta pääsi ääni, kun Riikka vei lautasia. Onneksi vain ekalla kerralla. Vasen helppo, oikea taas paljon vaikeampi. Oikealle muutama toisto, että meni sujuvasti ja suoraan.
A-estenouto: Ihan täpinöissään, karkasi A:lle heti kun sai kapulan suuhunsa. Pari kertaa jätin seisomaan kapula suussa ja kutsuin, tuli hienosti yli. Sitten pari kertaa heitin kapulan (ja sen pompittua kumimatolla ihan vinoon kävin korjaamassa sen suoraan esteen taakse) ja lähetin hakemaan, todella hyvin toimi ja osaa selvästi jo hienosti käskyn "over".

Illalla käytiin lenkillä Tiinan ja lappalaisten kanssa ja Chila pissi noin 250 kertaa. Se hölkkäsi ihan omassa hajukuplassaan, eikä edes juuri tajunnut kavereita olevan mukana, kunnes vastaan tuli sattumalta isäni, mistä Chila sai hepulikohtauksen, joka johti Meten kanssa riehumiseen joksikin aikaa. Kuplastaan huolimatta Chila totteli tosi hyvin, joten eipä sille voinut kuin nauraa. Kotiin päästyämmekin se pomppi ilmaan onnesta, välillä hormonit voivat näköjään olla kivakin asia.

Pölhökaverukset Mette & Chila viime talvena. Chila usein unohtaa huulensa tuolla tavalla, kun on kivaa.

maanantai 7. tammikuuta 2013

Tokoilua + Lotan koulutus

Perjantaina treenasimme porukalla tokoa Korkeavireellä.
Seuruu: Lotta käveli takana ja vahtasi, mutta suora oli! Oikealle käännökset olivat myös hyviä, jos vain itse tein käännöksen tietyllä, päättämälläni tavalla, enkä miten sattuu. Lähti vähän irtoamaan isojen kehujen jälkeen, muuten hyvä. Perusasennot (peppu) hakusessa, joten niitä hinkataan taas lisää. Lotan hyvällä vinkillä Chila alkoi löytää niissäkin peppunsa, eli kun se on tulossa perusasentoon, väistän sitä kääntymällä vasempaan. Alkuun se oli ihan kuutamolla, kun mamma karkaa, mutta tarjottuaan eteentuloa ratkaisuksi, alkoi peppu löytyä. Jes, tämän takia pitää olla treenikavereita, joilta saa ideoita!
Hyppy: Pari kertaa yli ja pallo lensi heti.
Ruutu: Tarjosi kovasti etureunaa, eikä mene kovin lujaa. En tykkää, tälle pitää tehdä jotain. Ehkä olen vaikeuttanut liian aikaisin, plus koirani on melko pahasti taipuvainen ennakoimaan asioita... Se tietää mihin pitää mennä, joten ei viitsi mennä taakse asti.
Stoppeja: Juoksutin mutkaputkesta ja stoppailin, välillä maahan ja välillä läpijuoksu. Hyvä. Juoksentelin myös sikinsokin itse ja huutelin käskyjä. Istu oli vaikein, mutta sujui aika kivasti!
Metallilla tarttumisleikkiä: Ei mielellään ottanut metallia, mutta parani koko ajan ja roikkui lelussa ihan raivona väleissä.
Paikkamakuu: Oikein hyvä, mutta ei noussut käskystä ylös! Olen palkannut paljon maahan, mutta suurempi syy taisi olla, että sanoin käskyn ennen ketään muuta, liikkuria ei ollut. Chila ei uskonut, että vielä pitää nousta. Muutama harjoitus nousemisesta ja alkoi toimia.


Lotta Vuorela kävi Kanavalla kouluttamassa lauantaina. Omatoimitreenini ovat onneksi tuottaneet tulosta ja Lotta sanoi että jatka samaan malliin, koira on jo paljon parempi. Chila teki 2x10min. ja maneesin pohja oli lanattu normaalia paljon kovemmaksi, joten juokseminen tuntui paljon keveämmältä. Ekassa osassa teimme esteitä 1-7 ja taas ohjaajalle piti vääntää asioita rautalangasta. Onneksi koira oli hyvä, eikä huomannut mokiani. Minulle oli vaikeaa ymmärtää, että 4-5 välissä pitää vetää koiraa hetki vas. käsi ylhäällä, rintamasuunta vas seinää kohti, monot osoittaen silti estettä 5. Tuli myös palautetta opettaa pussia erillisenä esteenä, niin että tulee paljon toistoja, joissa koira oppii menemään aina pussin keskeltä (palkka pussin jälkeen suoraan), jotta ei tapahdu niin että koira tulee lujaa pussista ohjaajaa kohti ja sotkeutuu kankaaseen. Tämä nimenomaan on tärkeää koirilla, jotka ovat nopeita ja ohjaajahakuisia, kuten Chila.

Tokassa osassa teimme esteet 8-12, sekä 16-27. Chila oli aivan riemuissaan, kun pääsi vielä aksaamaan, heitti melkein voltteja radalle mennessään ja hyppäsi sitten innoissaan muurista läpi (ei ole ikinä ennen pudottanut edes päällipalikoita muurista) ja otettiin muuri yksittäisenä perään. Ei hidastanut yhtään, mutta hyppäsi kyllä korkealta yli. Onneksi viettikovuutta löytyy. Kun koira lähti muurille, piti ohjaajan olla jo vetämässä oikealla kädellä 10-esteen takana (ihan esteen lähellä) ja siitä persjättö 10-11 väliin. Tämä oli hyvä ja kepit menivät sujuvasti perään.

16-putkesta veto vas. kädellä ja valssaten vienti 17 putkeen toimi erinomaisesti. Niisto hypylle 18, vauhtia ohjaajaan ja Finnairin siivet, eli persjättö 19-20. Näitä siipiähän harjoittelin edellisessä Lotan koulutuksessa, joten nyt sujui melko nopeasti normaaliin sähellysmäärääni nähden (eikä tuo muillekaan näyttänyt helppoa olevan). Loppurata olikin helppo ja Chila kepitteli kivasti. Vähän väsynyt se jo oli, joten viimeiseksi kunnon patoaminen ja putkti-hyppy-megapalkka.


keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Tästä se taas lähtee

Uuden vuoden aattona kävin aamupäivällä hallilla treenaamassa itsekseni. Chila sai juosta putkissa kapula suussa, tehdä putkista luoksetuloja ja niiden stoppeja ( tuli muuten hienoja!) ja tehtiin myös agilityn kontaktitreenejä, niin että Chila juoksi "rataa", johon kuului keinu, A ja puomi, sekä väliin joku hyppy tai putki. Hienosti sujui. Jotain perusasentoon tulojakin tein sekaan, kun Chila on lusmuillut niissä viime aikoina.

Uusi vuosi oli Chilalle rankka, mutta ei todellakaan paukkujen vuoksi, niistä se ei välitä. Syynä oli, että olimme kaveriporukalla vanhempieni talossa. Chilan mielestä siihen taloon ei saa tulla vieraita ollenkaan, joten se järkyttyi, kun kolme sille vierasta ihmistä tuli sisään. Sen käytös ei todellakaan aiheuttanut ylpeydentunteita omistajassaan, vaikka onneksi vieraat eivät olleet moksiskaan huutavasta ja murisevasta otuksesta. Suurimman osan iltaa Chila sai mököttää sivummalla, mutta se ei pystynyt rentoutumaan koko yön aikana, kun vieraita oli talossa. Seuraavan päivän se nukkuikin reporankana.

Tänään taas olimme hallilla ja teimme:
- Merkkiä ja sitten ohjatun suuntia. Chila osaa jo suunnat nimeltä ja tykkää tästä leikistä kovasti, koska tässä hommassa saa aika paljon nameja.
- A-noutoa, eli Chila juoksi A-estettä kapulan kera ja alkoi jo tajuta sanan "over", vaikka käytin sitä ensimmäisen kerran tänään. Se toi kapulaa esteen yli niin että jätin sen odottamaan kapula suussa ja kutsuin A: toiselta puolelta. Lopuksi heitin kapulan esteen yli ja Chila juoksi yli, otti kapulan mutta meinasi tuoda ohi. Huusin over ja se palasi ja toi esteen yli kapulan! Tästä hirmu bileet.
- Metallikapulalla tarttumisleikkiä. Saisi olla nopeampi, mutta leikki onnistui kuitenkin.
- Lyhyt aksarata, jossa paljon suoraa. Edelleen eteen-käsky on hakusessa, mutta hauskaa oli. Kepit meni tosi hienosti ja niistä tulee koko ajan itsenäisemmät.

Inksu on nauttinut täysin siemauksin sekä joulusta, että uudesta vuodesta. Se rakastaa huomiota ja ihmisiä, joiden syliin voi kiivetä ja jotka leikkivät sen kanssa.


Aattona lahjakori oli paras paikka, vaikka lahjatkin oli jo jaettu.

tiistai 1. toukokuuta 2012

HOT-toko 3

Laitan paimennusviikonlopustamme oman postauksen, kun kerkiän. Ajoin sunnuntaina kahden päivän paimennuksen jälkeen suoraan Hollolan kentälle, Chila oli taju kankaalla koko 1h40min matkan. Teemana olivat hyppy ja noudot. Otin Chilan kanssa vähän hyppyä, mutta se oli niin väsynyt, että silmät lupsuivat. Teki kiltisti sen mitä osaa ja Elina totesi vain, että hyppy on hyvällä mallilla. Onneksi saimme jo aiemmin Aijalta hyvät ohjeet, miten jatkamme eteenpäin hypyn kanssa, jotta tiedän miten etenen. Sitten vain koira takaisin autoon hirsiä vetämään. Itse istuskelin kuunteluoppilaana vielä pitkään ja tuli paljon tosi hyvää asiaa, koska Oili oli kouluttamassa noutoa ja sen jälkeen VOI/EVL-kurssille merkkiä. Noutoon olen jo ohjeet aiemmin saanutkin, mutta oli hyödyllistä katsella, kuinka eri koirat treenasivat sitä ja miten mitäkin koiraa korjattiin.

Merkin opetukseen voi käyttää kierrättämistä, jolloin huudetaan stop kun koira on merkin takana. (Edellyttää, että koira osaa kiertää vauhdilla eri objekteja, puskia, tolppia, ihmisiä jne.) Toinen vaihtoehto on markkeri, eli koira osaa laittaa etutassunsa lätkän päälle ja lätkä laitetaan merkin taakse. Kolmas vaihtoehto on naksauttamalla, eli koira tarjoaa paikkoja ja oikeasta paikasta naksautetaan.

Tasapainoharjoitus auttaa koiraa hahmottamaan merkin ja pysymään siellä ohjaajaan päin seisten. Koira merkin taakse ja pienen etäisyyden päässä itse liikutaan vähän sivulle koiraan katsoen. Kun se liikahtaa, naksautetaan. Koira oppii nopeasti leikin ja vaihtelee koko ajan suuntaa merkin takana sen mukaan mihin ohjaaja liikkuu. 

Nopeutta voi harjoittaa kahdella merkillä, jolloin koira napataan vauhdista ja käsketään merkille. Sieltä käsketään toiselle merkille, etäisyyttä voi vaihdella. Ohjaaja seisoo merkkien puolivälissä. Alkuun esim. kotona ihan pieni etäisyys, lopulta kentällä pitkä matka, että saa kovan vauhdin. Aluksi koiran joutuu todennäköisesti kutsumaan ensin merkiltä pois ja kun lähtee tulemaan, käskee toiselle merkille.

Oili kertoi opettavansa ruudun ja merkin yhtä aikaa, kuuntelutreeneillä varmistetaan, että koira kuuntelee mikä liike on vuorossa. Jos molemmat liikkeet jo oppinut koira alkaa hakea ruudussa tötsän taakse, se viedään oikeaan kohtaan, taputetaan maata ja sanotaan ruutu. Tätä toistetaan kunnes koira menee itse oikeaan kohtaan ja sitten tulee jättipalkka. Aikaa voi mennä tuntikin, mutta hermoja ei saa menettää, eikä ruudun paikkaan saa laittaa nameja tms. houkutinta.

Oleellista merkin treenauksessa on, että se on koiralle superhauskaa ja merkkiä treenataan paljon EVL:aa kisaavalla koirallakin, koska merkki on vain tylsä välivaihe kisoissa ja koira toteaa helposti, ettei viitsi tehdä sitä kunnolla.

perjantai 27. huhtikuuta 2012

HOT-toko 2

Teemana jäävät ja luoksetulo. Chila ei innostunut nähdessään kentän, koska viimeksi siellä oli vähän tylsää sen mielestä. Nostatin sitä pienillä helpoilla jutuilla, mistä sai paljon nakkia. Aijan ohjauksessa teimme jääviä ja Chila teki hienosti. Sain hyvät vinkit käsiapuihin, kun nyt olen tehnyt isot avut, jotta pysähdykset ovat varmasti nopeita. Maahanmenoon täytyy vain tehdä pieni käsimerkki ja hieman niiata kävellessä, ettei tarvitse pysäyttää omaa vauhtia. Seisomisessa kannattaa tehdä käsimerkki heilauttaen kättä hieman vasemmalle, eikä pamauttaa kädellä koiraa nenään. Simple, but works. Chila ennakoi jääviä helposti, joten lyhyitä seurauksia tai kulman jälkeen jäävä liike, ei treeneissä ikinä suoralla linjalla, eikä lähtöä perusasennosta.

Luoksetulossa Chila oli hieman epävarmassa mielentilassa, kenttä, takana agihallista kuuluvat äänet ja vieraat koirat ilmeisesti vaikuttivat. Oli vilkuillut ympärilleen kun kävelin poispäin, eikä tuijottanut selkääni kuten yleensä. Palkkasimme siis välillä, niin että Elina naksautti kun kävelin poispäin ja Chila katsoi minua. Pallosta Chilan vire nousi ja teki sitten ihan normisti hyvän kokonaisen luoksetulon. Luoksetulon stoppeja harjoittelimme kierrättämällä siivekettä ja pallon avulla pysäytys tai oman liikkeen avulla maahan, ovat kuulemma hyvällä mallilla.

keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Tiistai-agit ja TOKO-cup

Tiistain agitreenit, kouluttajana Enni. Tein radan taas pätkissä, jotkut pätkät menivät jopa kerralla oikein. Chila oli hyvä ja kaarteet tiukkoja, jos vain kerroin sille ajoissa mihin pitää mennä. A:lla hyvä kontakti ja kepit molemmilta puolilta ok, olivat keskellä rataa. Valssit menivät hyvin, mutta minulle piti aina sanoa, että tee tuohon valssi, en osaa vieläkään itse arvioida mihin se olisi fiksua tehdä. A:n jälkeen oli suoraan rengas ja siitä mutkaputkeen ja kepeille, se meni Chilalta todella hienosti. Chila on alkanut selvästi sisäistää, että kepit kannattaa tehdä vauhdilla loppuun, siellä vasta saa palkan.

Tänään alkoi TOKO-cup Asikkalasta, olin jo aikoja sitten luvannut sihteröidä siellä. Kyseessä on siis epäviralliset tokokisat, jotka mennään virallisten sääntöjen mukaan. En aikonut osallistua, etten aiheuta koiralle epäreilua tilannetta, kun en ole koskaan tehnyt kisanomaista harjoitusta. Kisat alkoivat EVL:sta ja ALO oli viimeisenä. AVO:ssa oli vain kaksi osallistujaa, joten hain Chilan suoraan autosta tekemään paikkamakuuta. Itse pysyin näkyvillä. Myrtti lähti vierestä kävelemään ja Chila vilkuili sitä, mutta muuten tapitti minua todella hyvin ja hyvässä asennossa kolme minuuttia. Lopulta päätin saaneeni sen verran kokemusta katselemalla muita, että verryttelin nopeasti koiran ja osallistuin lopuksi itsekin ALOon, tosin palkkasin väleissä koiraa ja tulokseksi tuli siis nolla. Chila oli aivan innoissaan. Seuruu oli hyvää sekä hihnassa että ilman, hyvä vire ja hyvä kontakti. Myös juoksupätkät ja täyskäännökset menivät hienosti, vaikkemme ole niitä treenanneet oikeastaan ollenkaan. Liikkeestä maahan ja seis olivat hienot, autoin käsiavulla reilusti. Luoksetulo oli myös super, kunnes siirtyi sivulle liikkurin käskystä. Liikkurin kanssa emme ole ikinä tätä tehneet, joten nyt vaan liikkureita meille treeneihin... Hyppy on vielä kesken, otin sen treeninä, en edes yrittänyt valmista liikettä. Olin todella otettu Chilan pitkistä palkattomista seuraamiskuvioista, se innostui koko ajan vain lisää. Tämä oli hyvä kokemus, ehkä uskallan vielä oikeastikin kisaamaan tämän vuoden puolella. Videonpätkääkin laitan kun ehdin, tässä pari otosta videolta... voi verrata eri seuraamistyylejä:




sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

HOT-toko 1

Tänään alkoi HOTin ALO/AVO-kurssi Hollolassa kentällä, jolla emme ennen ole olleet. Ensin oli kehään tulo, luoksepäästävyys ja paikkamakuu. Paikallaolossa Chilalla vähän pyöri pää, kun kavereita käytiin palkkaamassa ja se lumpsahti lonkalleen kerran, mitä ei ole koskaan ennen tehnyt. Kävin korjaamassa asennon ja loppu menikin paremmin. Sitten kolmessa pisteessä harjoittelimme häiriötä, seuraamista ja perusasentoa. Chila oli väsynyt todella lämpimän päivän takia, se oli viettänyt päivän tallilla eikä saanut levätä välissä. Hienosti se skarppasi häiriössä. Ensin se oli maassa, sitten istui, itse oli pari metriä sen edessä ja Reija heitteli palloa ja antoi sitten käskyjä. Chila hairahtui kerran per asia, mutta samaan lankaan se ei mennyt toista kertaa. Lopuksi se oli perusasennossa kontaktissa, eikä juurikaan vilkaissut edes häiriköintiin päin. Sitten odottelimme jonkin aikaa ja Chila alkoi nukkua. Se oli melko uninen seuraamisessa, mutta se oli toisaalta hyvä, koska ongelmat korostuivat, eli lähinnä minun hiipimiseni aiheuttama epävarmuus koiralle. Aija uhkasi äänittää minulle C-kasetin, jossa on tahti 1-2-1-2, että muistan kävellä normaalissa tahdissa eteenpäin. Pitää myös tehdä harjoituksia, joissa Chila tulee seuraamaan jostain muualta kuin perusasennosta, nyt olen fiksoitunut siihen, että aina on ensin perusasento. Perusasennossa Chilalla ei ole ongelmaa, joten sitä emme enää väsyneellä koiralla hinkanneet. Sain lopuksi vielä loistavat neuvot, kuinka edetä noudon kanssa ja hyppyynkin treenivinkit Aijalta.

Sehän näyttää jo ihan koiralta :)

sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Katariina Kainulaisen koulutuksessa

Tänään olimme VAU:n järkkäämässä Katan TOKO-koulutuksessa. Aikaa oli ruhtinaallisesti ja Chila sai neljän tunnin kuluessa tehdä useamman vartin pätkän.Sen vire oli hyvä ja into vain parani loppua kohden, olin todella tyytyväinen. Se sai myös Katalta paljon kehuja. Kata vain ihmetteli alkuun, että onpa pyöreä ja pentumainen pää bortsuksi... no juu, kun se onkin aussien pää. ;)

  1. Seuruu hyvällä mallilla. En tykännyt kontaktin säröistä oikealle kaarrettaessa, mutta ei kuulemma ole hätää, johtuu lähinnä siitä että itse hiivin. Siispä reippaasti eteenpäin ja Chila teki tosi hyviä pitkiä seuraamispätkiä käännöksineen, eikä kontaktikaan tipahdellut alun jälkeen juurikaan. Käytän nyt seuraamiseen käskyä "katso", toimii paljon paremmin. Yksi tokohyppy seuraamisen lopuksi, hienosti meni.
  2. Nouto. Hetsaten vauhtinouto ok, tuli hyvin vinkupatukkaan ja toisella kerrallakin tiputti kapulan juoksenneltuaan hetken perässäni se suussa. Staattisen kapulan haku ok, pyysin tuomaan minulle asti ja muutaman pudotuksen jälkeen toikin, ihan iloisella ilmeellä jopa. Sitten pitoharjoituksia, oli melko vaikeaa alkuun ja Chilaa yökötti kapula. Muutaman yrityksen jälkeen piti ok. Kata käski yrittää kokonaista noutoa. Chila toi iloisesti, tiputti metrin ennen minua. Pyysin uudestaan ja toi melko hyvin, vähän vinoon asentoon. Nyt vain kaikkia näitä sekaisin treenissä, lisäksi kapula suussa hyppyä, putkea, agirataa jne. Kokeilimme hypyn yli noutoa. Tiputti kapulan ennen kuni hyppäsi, palasi hakemaan ja hyppäsi yli kapula suussa. JEE! Kyllä se vielä noutaa...
  3. Jäävät. Seisominen vielä epävarma, mutta kuulemma kokeessa olisi täysin hyväksyttävä. Haluan siitä todella selkeän, joten treenaamme vielä niin, että pysäytän kääntymällä koiraa vasten, jolloin vähän hätkähtää ja etuset pysähtyvät tasan. Istuminen erittäin hyvä, pieni käsimerkki riittää. Maahan hidas, keskittyy asettelemaan jalkojaan. Ohjeena tehdä väliin paljon leikin lomassa nopeita maahanmenoja, sitten taas liikkeestä maahan, jotta saadaan nopeutta. Iso apu vielä maahanmenoon, jotta tekee nopeasti.

Lopuksi yhteispaikallaolot. Koirat seurasivat kaksi ympyrää, sitten riviin istumaan, Chila keskellä. Chila oli vähän ihmeissään jonossa seuraamisesta, kun ei ole sitä tehnyt, mutta ihan hyvin toimi, alkuun tiputteli kontaktia. Istuen paikallaolo hyvä. Toinen paikallaolo maassa. Valui etuosaltaan vasemmalle, korjasi etusten asennon. Hyvä, koska tiedosti ettei saa valua. Kata kierteli koirien lomassa, Chila muutaman kerran vilkaisi. Olin n. kolmen metrin päässä. Takana tehtiin kovalla kiljumisella agia, Chilalla heiluivat vain korvat sinne.