Tietokoneeni lopetettua yhteistyö totaalisesti ei blogin päivitys ole kovin sujuvaa. Toivon edelleen, ettei kovalevyn muisti ole tuhoutunut, en tietenkään ole ottanut varmuuskopioita niin usein kuin pitäisi. Toinen ongelmia aiheuttava tekijä on jalkani, joka on kipsissä. Nivelsiteet venähtivät tai repesivät, mutta ei pitäisi olla mitään pahempaa. Kipsiä vielä reilu viikko. En pysty siis lenkittämään koiraa kovinkaan helposti nyt, mutta onneksi läheiset ovat auttaneet ja Chila on päässyt ihan kunnon lenkille pari kertaa, sekä olen lenkittänyt sitä pari kertaa hevosen selästä. Ratsastaa pystyn, kunhan en käytä jalustimia.
Viime viikon keskiviikkona oli P-haulla agi-epikset. Chila ei ollut hypännyt Pennalan hallissa ikinä, joten tiesin sen olevan ylivarovainen ja päätin tehdä kisaradan kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla sain hihkua ja kannustaa kovasti ja silti Chila oli hidas, mutta teki kaiken hyvin, myös seinään päin olevan keinun. Toisella kerralla vauhtia oli jo hieman lisää ja puhdas rata, joten sijoituimme toisiksi! Olipas kivaa.
Viime lauantaina oli Helena Tiaisen agikoulutus Vaun hallilla. Pääsin esteelle 3, kun nilkastani kuului kova pamaus. Hetken katseltuani tähtiä pystyin kuitenkin jatkamaan ja teimme tosi sujuvasti rataa yli puolenvälin (vaikkakin pätkissä, kun oli Chilallekin uusia juttuja mukana). Rata oli 2-3 lk tasoa, mutta kerrankin pystyin unohtamaan liian analysoinnin ja ohjaamaan sujuvasti. Keppikulma oli todella vaikea, mutta niistämällä pallon kanssa sekin lähti sujumaan. Chila oli innokas ja tykkäsi vinkupallostaan kamalasti. Tauon aikana nilkkani turposi ja kipeytyi niin, etten kauheasti pystynyt enää juoksentelemaan. Tein kuitenkin radan loppupätkän (hioimme vielä A:n kontaktia, koska Chila ei pysynyt siellä episten jälkeisessä huumassa) ja sitten Helena teki Chilan kanssa keppiharjoituksia loppuajan. Chila toimi loistavasti vieraan ihmisen kanssa, koska Helenalla oli kädessään vinkupallo. Sain hyviä neuvoja keppien nopeuttamiseen ja Chilan innon ja itseluottamuksen kasvattamiseen. Olin aivan innoissani koulutuksen jälkeen ja kauhea hinku kisoihin iski heti päälle. Sen sijaan painelinkin sairaalaan kuulemaan, ettei vähään aikaan tarvitse aksata...
Tokoa olen tehnyt muutaman kerran itsekseni Löytyllä ja hallilla, lähinnä liikkeitä, joissa minun ei tarvitse itse liikkua paljoa. Chila on ollut todella innokas ja motivoitunut joka kerta. Tunnari sujuu hyvin ja nyt pitäisi uskaltautua lisäämään vääriä laudan lähistölle. Noudon luovutus on Sirken neuvoilla parantunut paljon, etenkin A-estenoutona Chilan into on kova ja luovutus täydellinen. Kaukoihinkin olemme saaneet vihdoin "pään auki", eli Chila ei mene niistä lukkoon vieraammissa paikoissa. Olen tehnyt nyt vain yhden vaihdon per kerta, eli maasta istumaan. Pitkäänhän ei noussut, kun jotenkin ahdistui häiriöstä. Nyt pomppaa innolla istumaan, eiköhän kohta mene useampikin vaihto ongelmitta, kun Chila on tajunnut, ettei kaukoissa ole mitään kummallista.
Eilen aloitimme haun ilmaisutreenit (minunhan piti opettaa irtorulla talven aikana, mutta eipä olla tehty). Chila oli aivan innoissaan, mutta ihan pihalla siitä mitä piti tehdä. No nyt saatiin homma alkuun ja kolmannella kerralla Chila jo toi minulle rullan maasta maalimiehen vierestä vain pienen sähellyksen jälkeen. Nyt vain ahkerasti harjoittelua.
Viime viikon keskiviikkona oli P-haulla agi-epikset. Chila ei ollut hypännyt Pennalan hallissa ikinä, joten tiesin sen olevan ylivarovainen ja päätin tehdä kisaradan kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla sain hihkua ja kannustaa kovasti ja silti Chila oli hidas, mutta teki kaiken hyvin, myös seinään päin olevan keinun. Toisella kerralla vauhtia oli jo hieman lisää ja puhdas rata, joten sijoituimme toisiksi! Olipas kivaa.
Viime lauantaina oli Helena Tiaisen agikoulutus Vaun hallilla. Pääsin esteelle 3, kun nilkastani kuului kova pamaus. Hetken katseltuani tähtiä pystyin kuitenkin jatkamaan ja teimme tosi sujuvasti rataa yli puolenvälin (vaikkakin pätkissä, kun oli Chilallekin uusia juttuja mukana). Rata oli 2-3 lk tasoa, mutta kerrankin pystyin unohtamaan liian analysoinnin ja ohjaamaan sujuvasti. Keppikulma oli todella vaikea, mutta niistämällä pallon kanssa sekin lähti sujumaan. Chila oli innokas ja tykkäsi vinkupallostaan kamalasti. Tauon aikana nilkkani turposi ja kipeytyi niin, etten kauheasti pystynyt enää juoksentelemaan. Tein kuitenkin radan loppupätkän (hioimme vielä A:n kontaktia, koska Chila ei pysynyt siellä episten jälkeisessä huumassa) ja sitten Helena teki Chilan kanssa keppiharjoituksia loppuajan. Chila toimi loistavasti vieraan ihmisen kanssa, koska Helenalla oli kädessään vinkupallo. Sain hyviä neuvoja keppien nopeuttamiseen ja Chilan innon ja itseluottamuksen kasvattamiseen. Olin aivan innoissani koulutuksen jälkeen ja kauhea hinku kisoihin iski heti päälle. Sen sijaan painelinkin sairaalaan kuulemaan, ettei vähään aikaan tarvitse aksata...
Tokoa olen tehnyt muutaman kerran itsekseni Löytyllä ja hallilla, lähinnä liikkeitä, joissa minun ei tarvitse itse liikkua paljoa. Chila on ollut todella innokas ja motivoitunut joka kerta. Tunnari sujuu hyvin ja nyt pitäisi uskaltautua lisäämään vääriä laudan lähistölle. Noudon luovutus on Sirken neuvoilla parantunut paljon, etenkin A-estenoutona Chilan into on kova ja luovutus täydellinen. Kaukoihinkin olemme saaneet vihdoin "pään auki", eli Chila ei mene niistä lukkoon vieraammissa paikoissa. Olen tehnyt nyt vain yhden vaihdon per kerta, eli maasta istumaan. Pitkäänhän ei noussut, kun jotenkin ahdistui häiriöstä. Nyt pomppaa innolla istumaan, eiköhän kohta mene useampikin vaihto ongelmitta, kun Chila on tajunnut, ettei kaukoissa ole mitään kummallista.
Eilen aloitimme haun ilmaisutreenit (minunhan piti opettaa irtorulla talven aikana, mutta eipä olla tehty). Chila oli aivan innoissaan, mutta ihan pihalla siitä mitä piti tehdä. No nyt saatiin homma alkuun ja kolmannella kerralla Chila jo toi minulle rullan maasta maalimiehen vierestä vain pienen sähellyksen jälkeen. Nyt vain ahkerasti harjoittelua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti