lauantai 27. huhtikuuta 2013

Voittoputkessa

Inksu nauttii keväästä.
Jalkani oli paketissa viime viikonloppuun asti ja aika kipeä vielä tämänkin viikon. Chila on lenkkeillyt paljon hevosen kanssa ja tehnyt pieniä tokotreenejä, joitain lyhyitä aksapätkiä ja hengaillut muuten vain. Sen nisät ovat olleet hieman erinäköiset kuin yleensä ja sen mieliala on ollut todella huono, joten laskeskelin, että se mahdollisesti odottaa mielikuvituspentuja.

Viime sunnuntaina kävimme VAU:n uuden hallin avajaisepiksissä ja tein ykkösen agiradan kipsin kera. Chila oli aivan kuutamolla, hölkkäsi hitaasti radalla ja juuri ja juuri hyppäsi esteet. Toisella yrittämällä se oli vähän parempi ja teki nollan, mutta ihan vaisu se oli edelleen.

Maanantaina kokeilin aamulla vähän tottista Löytyllä, mutta Chila oli aivan laama, joten lähinnä leikin sen kanssa ja otimme talvitauon jälkeen kaksi laukausta kentän toiselta laidalta. Ensimmäisellä vähän vilkaisi, tokalla ei mitään. Tehtiin myös rullailmaisuharjoitus, josta se innostui kyllä. Chila oli juuri maalimiehellä hakemassa rullaa, kun kauempaa lähti hollanninpaimenkoira täysiä Chilaa kohti. Onneksi Tanja oli maalimiehenä (tuttu, johon Chila luottaa) ja karjaisi holskulle, joka kääntyi viime hetkellä pois. Chila ei hätääntynyt ja otettiin vielä yksi ilmaisuharjoitus, joka meni hienosti. Se tuo minulle irtorullan hyppäämällä minua vasten, sen mielestä koko homma on mahtava leikki. Voin siis alkaa vähentää omaa riemukasta kehumistani ja jättää pois myös ylimääräisen tuo-käskyn, ettei Chila opi tekemään valeilmaisuja.

Maanantai-iltana tein tokon alokasluokan kokeenomaisena, josta Chila pääsi purkille vähän väliä. Se ei ollut kokonaisuutena hyvä mielentilansa takia, mutta tarkoitus olikin saada sen mieleen hautumaan mielikuva siitä, että mistä vain voi päästä purkille.

Tiistaina menimme agitreeneihin ja Chila piristyi päästessään alkulenkille tuttujen kavereiden kanssa. Agi menikin tosi kivasti (pienissä pätkissä, jotta jalkani kestää ja Chilalla on kivaa) Chilan herättyä koomastaan, olin todella helpottunut! Keskiviikkona ei sitten tehty mitään, jotta mielentila säilyy.

Chilan kolmas TOKO-kisa koitti talven kisatauon jälkeen Hausjärven iltakisassa 25.4. Päivällä kävimme tekemässä kevään ensimmäisen esineruudun. Chila ulisi odottaessaan, että esineet vietiin, se oli niin innoissaan. Sillä oli hauskaa ruudussa, vaikka tuuli kovaa ja se joutui etsimään jonkin aikaa, kunnes kaksi esinettä löytyi. Kolmatta en ottanutkaan, sen sijaan lähdimme kotiin päikkäreille, jotta into olisi tallella illalla.

Koe oli RSKK:n hiekkapohjaisessa hallissa. Tie sinne oli kamalassa kunnossa, mutta paikka oli oikein kiva. Samassa kokeessa oli Elinakin Pron kanssa, joten sain suorituksemme videollekin, mutta edelleen jatkuvien tietokoneongelmien takia en saa videota nettiin. Alokasluokassa oli 15 koiraa ja me olimme ensimmäisenä vuorossa. Luoksepäästävyydessä Chila oli ystävällisellä ilmeellä ja katsoi minua sen jälkeen iloisesti, että katso nyt kun olin hyvä, saanko namia. Chila oli loistavassa vireessä, todella innokas tekemään tehtäviä ja ilahtui suunnattomasti kehuista joka välissä. Seuruussa sen kontakti tippui yhdessä kohtaa hetkeksi jonkin häiriön takia, mutta muuten se oli hyvä ja kaikki käännökset olivat hyviä. Luoksetulomatka oli aivan liian lyhyt ja Chila ravasi viimeiset askeleet luokseni. Olimme lähellä ovea ja Chila ajatteli kovasti autolla olevaa palkkapurkkiaan, joten se kääntyi huonosti edestä sivulle, mutta tuomari rokotti siitä vain puoli pistettä. Olin todella iloinen Chilan mahtavasta asenteesta ja siitä, että se teki oikeasti sellaisen suorituksen, mitä varten olemme treenanneet.

Liitän pisteet tähän myöhemmin, lappu on jossain muualla. Kokonaispistemäärä oli kuitenkin 196,5p ja sitämyöten luokan voitto, ALO1, KP ja TK1! Palkintoja tuo seura ei jakanut ollenkaan, mutta pokaali, ruusukkeet ja mitali sentään saatiin. Tykkäsin tuomarista, joka oli mukava, mutta oikeudenmukainen ja piti pari puhutteluakin ohjaajille, joiden koirat eivät olleet hallinnassa tai ääntelivät todella paljon. Kisassa oli mukana monta aussieta, mikä oli myös mukavaa.


lauantai 13. huhtikuuta 2013

Muutama muuttuja matkassa

Tietokoneeni lopetettua yhteistyö totaalisesti ei blogin päivitys ole kovin sujuvaa. Toivon edelleen, ettei kovalevyn muisti ole tuhoutunut, en tietenkään ole ottanut varmuuskopioita niin usein kuin pitäisi. Toinen ongelmia aiheuttava tekijä on jalkani, joka on kipsissä. Nivelsiteet venähtivät tai repesivät, mutta ei pitäisi olla mitään pahempaa. Kipsiä vielä reilu viikko. En pysty siis lenkittämään koiraa kovinkaan helposti nyt, mutta onneksi läheiset ovat auttaneet ja Chila on päässyt ihan kunnon lenkille pari kertaa, sekä olen lenkittänyt sitä pari kertaa hevosen selästä. Ratsastaa pystyn, kunhan en käytä jalustimia.

Viime viikon keskiviikkona oli P-haulla agi-epikset. Chila ei ollut hypännyt Pennalan hallissa ikinä, joten tiesin sen olevan ylivarovainen ja päätin tehdä kisaradan kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla sain hihkua ja kannustaa kovasti ja silti Chila oli hidas, mutta teki kaiken hyvin, myös seinään päin olevan keinun. Toisella kerralla vauhtia oli jo hieman lisää ja puhdas rata, joten sijoituimme toisiksi! Olipas kivaa.

Viime lauantaina oli Helena Tiaisen agikoulutus Vaun hallilla. Pääsin esteelle 3, kun nilkastani kuului kova pamaus. Hetken katseltuani tähtiä pystyin kuitenkin jatkamaan ja teimme tosi sujuvasti rataa yli puolenvälin (vaikkakin pätkissä, kun oli Chilallekin uusia juttuja mukana). Rata oli 2-3 lk tasoa, mutta kerrankin pystyin unohtamaan liian analysoinnin ja ohjaamaan sujuvasti. Keppikulma oli todella vaikea, mutta niistämällä pallon kanssa sekin lähti sujumaan. Chila oli innokas ja tykkäsi vinkupallostaan kamalasti. Tauon aikana nilkkani turposi ja kipeytyi niin, etten kauheasti pystynyt enää juoksentelemaan. Tein kuitenkin radan loppupätkän (hioimme vielä A:n kontaktia, koska Chila ei pysynyt siellä episten jälkeisessä huumassa) ja sitten Helena teki Chilan kanssa keppiharjoituksia loppuajan. Chila toimi loistavasti vieraan ihmisen kanssa, koska Helenalla oli kädessään vinkupallo. Sain hyviä neuvoja keppien nopeuttamiseen ja Chilan innon ja itseluottamuksen kasvattamiseen. Olin aivan innoissani koulutuksen jälkeen ja kauhea hinku kisoihin iski heti päälle. Sen sijaan painelinkin sairaalaan kuulemaan, ettei vähään aikaan tarvitse aksata...

Tokoa olen tehnyt muutaman kerran itsekseni Löytyllä ja hallilla, lähinnä liikkeitä, joissa minun ei tarvitse itse liikkua paljoa. Chila on ollut todella innokas ja motivoitunut joka kerta. Tunnari sujuu hyvin ja nyt pitäisi uskaltautua lisäämään vääriä laudan lähistölle. Noudon luovutus on Sirken neuvoilla parantunut paljon, etenkin A-estenoutona Chilan into on kova ja luovutus täydellinen. Kaukoihinkin olemme saaneet vihdoin "pään auki", eli Chila ei mene niistä lukkoon vieraammissa paikoissa. Olen tehnyt nyt vain yhden vaihdon per kerta, eli maasta istumaan. Pitkäänhän ei noussut, kun jotenkin ahdistui häiriöstä. Nyt pomppaa innolla istumaan, eiköhän kohta mene useampikin vaihto ongelmitta, kun Chila on tajunnut, ettei kaukoissa ole mitään kummallista.

Eilen aloitimme haun ilmaisutreenit (minunhan piti opettaa irtorulla talven aikana, mutta eipä olla tehty). Chila oli aivan innoissaan, mutta ihan pihalla siitä mitä piti tehdä. No nyt saatiin homma alkuun ja kolmannella kerralla Chila jo toi minulle rullan maasta maalimiehen vierestä vain pienen sähellyksen jälkeen. Nyt vain ahkerasti harjoittelua.


keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Virettä ja aurinkoa

Kävin sunnuntaina hallilla tokoilemassa ja otin kissanruokaa mukaan. Nyt en tehnyt äkkivapautuksia palkalle kesken liikkeen, vaan palkalle mentiin silloin, kun Chila aidosti ilahtui kehuistani. Se sai välipalkkoina myös palloa, mikä rentoutti sitä, kun sai välillä sinkaista pallon perään. Chila teki hyvin hommia ja loppua kohden ei ollut enää niin kiinni purkeissa. Purkit toimivat parhaiten, kun ne ovat tarpeeksi kaukana. Tehtiin merkkiä, ruutua, seuruuta ja A-estenoutoa, sekä erikseen kapulan luovutusta. Todella hyvin toimi nouto. Viimeiseksi tein kaukot ja se olikin todella vaikeaa, Chila ilmeisesti ajatteli palkkaa. Ei noussut istumaan käskystä, kunnes ärähdin. Sitten se katsoi mua, että ai, oisit heti sanonut, ja nousi. Yhdellä käskyllä ei meinannut onnistua millään, paitsi ihan läheltä.

Olemme lenkkeilleet ahkerasti jäällä, nyt kun vielä on ollut mahdollisuus. Aurinko on paistanut joka päivä, mikäs siellä on ollessa. Tänäänkin revin itseni ajoissa aamulla ylös ja teimme parin tunnin lenkin Tanjan kanssa. Chila oli onnessaan, kun näki pitkästä aikaa Hikan. Niillä on joku sielujen sympatia ja kaksi mustaa paineli pitkin jäätä toisiaan tönien, Giusan keskittyessä keppiin. 

Viikko sitten olimme Tuijan ja Cassun kanssa jäällä. Tuija otti mielettömän ihania kuvia Chilasta, kun heittelin sille palloa. En uskalla latailla mitään kuvia tähän nyt, koska tietokoneeni pihisee henkitoreissaan ja ja toimii vain, mikäli iso pöytätuuletin puhaltaa suoraan sen sisään. Mulla on nyt erityisen huono karma koneiden suhteen. Isukkini kuitenkin onneksi elvytti eilen autoni, joten päästään taas treenaamaan helpommin.
Tuijan mahtavat otokset löytyvät täältä.