sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Iso tyttö, melkein 1v


Perjantaina hain Chilan kesken päivän kotoa ja lähdimme oppilaiden kanssa metsäkävelylle. Chila juoksenteli eestaas, eikä arastellut yhtään vieraista lapsista koostuvaa uutta laumaansa. Pojilla on metsässä maja ja he menivät sinne jo vähän edeltä. Käskin Chilan mennä katsomaan, ja se juoksi innoissaan rohkeasti katsomaan majaa. Kun lapset ottivat keppejä käteensä, Chila kävi pöllimässä niitä ja juoksi onnellisena saaliineen karkuun. Lopuksi lapset halusivat leikkiä hippaa sen kanssa nurmikolla. Chila alkoi paimentaa heitä ihan tosissaan, lähti kaartamaan laumaa kasaan ja haukkui jos joku yritti karara laumasta. Sitä leikkiä en antanut kauaa jatkaa, mutta oli mielenkiintoista nähdä Chilan yhtäkkiä kasvanut ego, nyt kun juoksu on loppunut. Se kyllä tuli välittömästi kun kutsuin ja muutenkin käyttäytyi tosi mallikelpoisesti.


Chila näyttää vähän pikkuiselta, Väinö on vaatimattomat 180cm korkea. :)


Chila pääsi eilen ensimmäistä kertaa mukaan metsälenkille Väinö-hepan kanssa. En ole ottanut sitä aiemmin, koska metsään päästäkseen pitää mennä puoli kilometriä hiekkatietä, jossa mökkiläiset kaahaavat. Nyt kun neiti tuntuu saaneen lisää itseluottamusta, otin sen mukaan ja päätin taluttaa jos on tarvis. No eipä ollut, kun Chila pysyi käskystä Väinön ja ojan välissä (Väinön oikealla puolella huom!) ja autojen mennessä pysähdyimme odottamaan. Lisähaastetta tuli, kun naapurin kaksi valkoista ponia tulivat ihan peräämme. Väinö vähän tuijotteli niitä (valkoiset ponit voivat olla epäilyttäviä) ja Chila pyöri muutaman kerran Väinöä ympäri. Sain sen komennettua takaisin reunaan ja Väinökin lopetti tuijottelunsa, joten jatkoimme hienosti metsään saakka, ponien tullessa perässä. Metsässä Chila sitten saikin hepuleita, se oli niin onnesta sekaisin kun ei ollut Venlan lähdön jälkeen päässyt oikealle maastolenkille. Takaisin tulimme vähintään yhtä mallikkaasti kuin mennessä, olin tosi ylpeä pienoisestani.


keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Aussie Open


Sunnuntaina pakkasimme Annin kanssa autoon kaksi aussielapsukaista ja suuntasimme kohti Lohjaa. Chila ja Luca (Glenhouse's XL) olivat tosi kiltisti omissa häkeissään, eivätkä edes päässeet leikkimään koko matkan aikana, kun en ollut täysin vakuuttunut Chilan juoksun loppumisesta. Tuomarina openissa oli saksalainen ASCA-tuomari Angela Kleinhans. Hän taisi tykätä showpuuhkista, eikä hän kysynyt koirien ikää tai kommentoinut niitä mitenkään. Lucalla meni hienosti ja se oli pm urosten II, mutta Chilalla ei ollut mitään mahdollisuuksia, en kyllä odottanutkaan sillä olevan. Tärkeintä oi kuitenkin, että Chila käyttäytyi loistavasti. Se seisoi kuin patsas ja näytti korvat koko ajan, eikä edes painanut häntää pahasti koipien väliin.  Se myös juoksi kiltisti ravaten ja antoi tuomarin roplata.




Kuva: Matti Nenonen


"Nice neck & top line. Good earset. Good head. Needs more substance. Would like to see better front & rear." Eli kehuja tuli ylälinjasta, päästä ja korvista, mutta tarvitsee lisää substanssia ja on liian kapea edestä ja takaa tuomarin mielestä. Tuota substanssia tarvitsisi kuulemma muutkin Patchcoat-koirat, kukaan ei vaan tiennyt mistä sitä saa ostaa...




Kuva: Anni Kormano


Ulkona pidimme ihan oman kasvattajaryhmän, eikä siitä liikettä puuttunut:




Valo, Chila, Lina ja Hali


Emme olekaan pahemmin treenanneet viime aikoina, mitä nyt tokoilleet kotona. Kapulaharjoituksemme tenevät lupaavasti, eli Chila pitää kapulaa jo suht kiltisti suussaan, ilmekin on jo hieman piristynyt. vauhtinoutoa olemme tehneet tosi vähän, mutta siinäkin on edistystä havaittavissa. Kapula vain hajoaa jatkuvasti, nyt siinä on pitkät ruuvit jotka toivottavasti pitävät. Metallikapulaakin otimme kerran ja Chila otti sen muutaman kerran suuhunsa ja kantoi pari metriä. Sisällä olemme myös tehneet kaukoliikkeiden liikeratatreeniä, Chila on tajunnut aika hyvin jujun pitää takajalat paikoillaan. Toistoja tarvitaan kuitenkin edelleen paljon. Eilen pääsimme taas agilityyn ja Chila oli ratketa onnesta. Se keskittyi hienosti ja oli tosi hyvin kuulolla, kun opettelimme uusia ohjauskuvioita ja esteiden merkkausta ja "jarrua", eli pientä käsimerkkiä ennen estettä, mistä koira tietää että nyt pitää vähän koota, esteen jälkeen on luvassa tiukka käännös. Chila toimi hienosti, itse meinasin välillä esittää jotain balettipyörähdyksiä kun pohdin pihin suuntaan olin menossa. Nina sanoi, että Chila on saanut vähän massaa ja lihaksia kuukauden poissaolomme aikana.


 

torstai 3. marraskuuta 2011

Mamman murut palasivat hoidosta


Ei paljoa raportoitavaa, me olemme lomailleet ja vähän tokoilleet. Chilalla on juoksut, mutta ei se kummoisesti ole muuttunut - vähän enemmän vahtii. Hoitojaksokin oli mennyt hyvin ja Mai oli alkumurinoiden jälkeen hyväksynyt lapsen takaisin laumaan. Myös kissan hoitoaika oli mennyt erinomaisesti ja se oli saanut uuden sydänystävän Micke-hauvasta. Kuvia lauantailta, olin hakemassa Chilaa Hannalta ja Hannan lähtiessä työjuttuihin pääsin lenkittämään hauskaa nelikkoa ihanassa aurongonpaisteessa. :)




Kaikki tottelivat hienosti, joten oli hauskaa olla vaihteeksi neljän hihnan toisessa päässä.




Pellolla on kivaa leikkiä hippaa; Chila & Hali.




Yltiöonnellinen Chila ja sen tyyppi-ilme "Mulla on superhauskaa ja kohta sinkoan jonnekin."