Neiti 2v

Sunnuntain vietimme Tanjan, Miran ja Jossun kanssa Ylöjärvellä. Oli mahtava päivä ja opin paljon viestistä lajina, nyt on edes joku käsitys mitä olen tekemässä. Mallia näyttivät kaksi SM-tason koiraa Tinka ja Kalevi, ja me opettelimme Giusan kanssa alkeita. Chila sai painaa kurarallia aussielauman kanssa pihalla ja oli melko pöllämystynyt, kun se jätettiin lauman kera pihalle yksin, kun ihmiset kahvittelivat ja söivät Chilan synttärikakkua. Välillä se seisoskeli auton luona hämillään ja välillä juoksenteli puskia haistellen ja muiden kanssa leikkien. Päälakea myöten se oli ainakin kurassa lopuksi.
Viestitreenien jälkeen Chila harjoitteli vähän hakuilmaisua. Tanjalta saatiin paremmat ohjeet ja homma lähti nyt hyvin eteenpäin. Maalimies oli näkyvillä tai puoliksi piilossa puskan takana irtorulla vähän koholla kädessä, saattoi hieman liikauttaa rullaa Chilan tullessa kohdalle. Sitten ei autettu, vaan Chilan piti tajuta tuoda rulla ilman eri käskyä. Kun toi, kehu ja näytölle, itse juoksin perässä ja kehuimme molemmat maalimiehen kanssa, mutta minä palkkasin koiran maalimiehen vieressä. Chila teki myös pienet tokottelut lopuksi.

Oli luvattu sadetta, joten jätin järkkärin kotiin. Onneksi minulla oli sentään pokkari mukana, koska näkymät olivat huikeita ja sumu teki maisemasta epätodellisen. Kerrankin unohdin kuvata koiria kokonaan, virallista 2v-potrettia Chilasta ei siis ole.

Tänään treenailimme tottista Löytyllä. Chila teki paljon noutoa ja lelurevitystä purkin odottaessa autolla. Välillä se ei oikein palkkaantunut lelusta, mutta alkoi sitten vähän unohtaa purkkia. Välillä pääsi purkille hyvästä noudosta ja sitten seuruuta. Hyvin teki, siitä taas purkille ja tauolle. Pitkästä aikaa myös ammuttiin. Chila kuuli jo pari laukausta autoon melko läheltä ja sitten mentiin kentän toiseen päähän revittämään lelua ja siitä pieni seuruupätkä, jonka aikana kaksi laukausta. Ensimmäisen kohdalla vilkaisi tosi nopeasti vain kääntäen vähän päätä ja toisen kohdalla muljahti vain silmä. Oikein hyvä siis. Sai vielä autossa kuunnella muutaman muunkin laukauksen ja sitten se pääsi riehumaan metsään Giusan, Valton ja Hikan kanssa.

Chila ja Inksu lähtevät illalla hoitopaikkoihinsa, eli Chila Hannalle ja Inksu pääsee isäni kaveriksi, kun lähden äidin kanssa käymään Berliinissä.

Mopo keulii

Torstaina Vau:n hallilla tokokurssilla tehtiin alkuun paikalla makuu ja -istuminen. Otin ohjattuna liikkeenä ruutua. Ensin kokeilin luhyehköltä matkalla ilman apuja ja Chila oli melko epävarma ruudun paikasta. Meni kyllä ruudun sisään, mutta hitaasti ja haahuili siellä vähän hukassa. Seuraavalla kävin näyttämässä paikan ja hyvin meni. Sitten otettiin kaukaa niin, että kävin näyttämässä paikan. Meni tosi hienosti. Lopun aikaa tein itsekseni juttuja, häiriötä oli paljon. Noutoa pureskelluilla vierailla kapuloilla, joita löysin hallista. Chila haisteli kapulaa ekalla kerralla hetken, sen jälkeen nouti hyvin, eikä halunnut tiputtaa kapulaa ollenkaan, vaikka vingutin lelua. Olin helpottunut, vieras kapula ei siis ole ongelma. Pistin koiran tauolle vähäksi aikaa ja sitten tehtiin seuruuta, sivuaskelia ja etenkin tiukkoja käännöksiä oikealle. Välillä se unohtaa ja tekee laajan kaarroksen, mutta enimmäkseen käännökset ovat jo hyviä. Täyskäännös oikealle on melkoisen hyvä, mutta suora kulma on hankalampi. Peruutus paranee koko ajan, mutta joudun vielä ottamaan tosi varovaisia askelia. Chilasta peruutus ja sivuaskeleet ovat ihan huippuja. Sitten liikkeestä maahan ja naksuttelua siitä, että Chila katsoo eteenpäin, vaikka kierrän takaa. Se on Chilalle tosi vaikeaa, mutta sai jo ideasta kiinni. Lopuksi hyppyä. Olisi pitänyt olla tähän selvästi joku huippupalkka, kun viimeisenä tehtiin. Täyttä laamailua koko hyppy. Lopulta innostui, kun viskoin vain palloa, enkä stopannut, vaikka itse tarjoilikin stoppia joka väliin. Päätin jatkaa niin kauan, että menee hyvin, ja lopulta teki innokkaasti. Alun jälkeen sai siis siilipallon vain, kun hyppäsi laukasta hypyn, ravista ja laamailuista kutsuin takaisin. Tästä lähtien täytyy muistaa, että pitää olla kissanruokapurkki hypystä ja siihen loppuu treenit. Hyppy ilmeisesti muuttuu laamailuksi, jos sitä tekee, kun Chila on hieman jo väsynyt. Jos sen tekee aluksi, intoa on vaikka muille jakaa. Pakko se on kuitenkin pystyä suorittamaan myös lopuksi. Jotta varmasti jäi hyvä fiilis, annoin juosta agiputkesta pari kertaa lopuksi ja sitten pois.

Seuruukuvat juhannukselta by Hansu.

Perjantaina tokoiltiin Niinan ja Helin kanssa Mustanmäen kentällä. Chila teki noutoa vieraalla metallikapulalla. Oli hieman hämmästyneen näköinen, mutta nouti mielellään. Tehtiin myös vähän kaukoja, ruutua ja luoksetuloa. Hieman vaikeuksia oli tänään saada kunnon vauhti luoksetuloon ja ruutukin oli hivenen vaisu. En tiedä ottiko häiriötä samaan aikaan treenaavasta Maisa-bortsusta, joka ärisi Chilalle pariin otteeseen ennen treenejä. Voi olla että hormonitkin sekoittavat, Chila tekee juoksua. Loppuun seuruun käännöksiä ja sivuaskelia, se on nykyään niin kivaa. Peruutus sujui jo tosi hyvin, eikä ollut sellaista poukkoilua enää. Loppulenkki vielä mittelipoikien kanssa.

Lauantaina Pirttiharjun kentällä tokotreenit Tiinan ja Sirkun kanssa. Jätin Chilalle purkin autolle ja tarkoitus oli tehdä kisanomaisena pitkä seuruu, luoksetulo, nouto ja hyppy. Chila veti aivan hirveät kierrokset purkista. Se seurasi pompahdelleen ja levottomasti, vingahti parissa käännöksessä ja tärisi perusasennoissa. Kun jätin sen paikoilleen luoksetulossa, vinkui kunnolla ja tuli miljoonaa takaa kiertäen sivulle. Huh. Sivullehan se siis tulee vasemmalta ja muutenkin luoksetulossa eteen... Uusintayritys ei tuottanut muutosta, joten otin muutaman luoksetulon lyhyeltä matkalta ja autoin hieman eteen. Katselimme tärisevää, täysin ylikierroksilla käyvää koiraa ja totesimme, että ei voi jatkaa, sen paineita on purettava. Teimme siis ruutua pallon kera ja Chila teki iloisesti, juoksi paljon, eikä karannut pallon kera autolle, vaikka mieli teki. Sen jälkeen oli ilme huomattavasti parempi ja teimme noudon ja hypyn. Hyppy meni valtavalla leiskautuksella ja kun lähdin koiran luo, se liikkui. Otin uudestaan ja meni tosi hienosti, siitä purkille. Nyt on viritetty koira kiehumispisteeseen ja siitäpä sitten täytyykin laskea hieman alas... Purkin jätön jälkeen siis kokeilemme jatkossa riehumista ja juoksemista jonkin aikaa, ennen töihin ryhtymistä. Voisi myös kokeilla miten vaikuttaa purkin laittaminen taskuuni.

Muiden treenattua Chila teki vielä hakuilmaisuharjoituksen. Intoa oli kamalasti, mutta ei mitään hajua siitä, mitä rullalla pitäisi tehdä, heitteli sitä, tunki sitä Tiinan syliin, toi välillä hyvin jne. Teimme lopuksi vain muutaman tuonnin lyhyeltä matkalta niin, että Tiina piti rullaa vähän koholla, annoin käskyn "ukko" ja sitten odotettiin, että Chila itse miettii. Tämä toimikin ja kun toi rullan, siitä palkka. Tätä ei voi tehdä montaa kertaa valeilmaisun pelossa, mutta jotenkin homma on saatava käyntiin.

Treenien jälkeen teimme lenkin metsään, missä Chila veti kurarallia Meten ja Trivin (uusi tuttavuus, vesikoirapoika) kanssa ihan pöljänä. Kyllä oli kivaa ja onnellinen kuramaakari pitikin viedä takaoven ja pesuhuoneen kautta vanhemmilleni kylään. 

Tiistai

Aamupäivällä menimme treenaamaan tokoa Mustanmäen kentälle Einen ja kahden Niinan kanssa. Mukamas ainakin. Keskityimme lähinnä Einen uusimpaan perheenjäseneen, eli pikkuiseen kelpie-vauvaan. Ihan ylisöpö otus aiheutti pahasti pentukuumeen nousua. Chila ei oikein ymmärtänyt mikä se on ja haisteltuaan niskakarvat hivenen koholla tuli kiipeämään syliini, että apua äiti, ota syliin, kun tuolla on tuntematon olio. Sitten Chila meinasi leikkiä vauvan kanssa, mutta kun se läsäytti tyypillisen leveän ja tömähtävän leikkiasentonsa, pikku-Bria säikähti ja ulvahti vähän. Chila oli taas ihan äimänä, että eikö se sittenkään ollut koira, kun tuommoisen äänenkin päästi.

Lopulta vähän treenasimmekin, kun Eine pisti Brian autoon piiloon. Paikalla istuminen ja -makuu evl-käskytyksellä meni hyvin. Istumisessa kävin piilosta välipalkkaamassa, kun Chila oli vähän epävarman näköinen. Muuten hyvä. Makuu super. Sitten Chila teki ensimmäistä kertaa liikkuroituna avo-kaukot. Se ei välittänyt liikkurista yhtään. Ensin liikkuri oli Chilan takana, sitten edessä sivulla. Toisella kerralla Chila kokeili vähän edistää, kun ei heti tullut palkkaa, mutta kävin korjaamassa ja sitten teki tosi hienosti taas. Into ja keskittyminen tosi hyviä. Harjoittelimme myös seuruun paikalla käännöksiä, sivuaskelia ja peruutusta. Peruutus on äärimmäisen huvittavan näköistä vieläkin, mutta vanhempieni ison peilin edessä harjoittelu on tuottanut tulosta. Sivuaskeleet ovat tosi hyvällä mallilla. Noutoa tein pk-kapulalla ja Chila toi älyttömän hienosti ja nopeasti. Loppua kohti hidastaa, jos otan luovutukseen asti, mutta ei enää pahasti. Aiemminhan toi pk-kapulaa vain ravilla, edistys on valtavaa nyt. Luoksetulon stoppeja tehtiin myös ja ne ovat teräviä. Ennakointi on ongelma, treeneissä pitää koko ajan vaihdella pysäytyksien paikkaa, läpijuoksuja jne. Chilan mielestä stopit ovat hauska leikki, joten vire on hyvä.

Agissa illalla oli melko haastava rata, joka alkoi layereillä, eli piti ohjata kaukaa puomin takaa koira hypylle, putkeen, hypylle ja sitten ottaakin haltuun ja mutkaputken kauempaan päähän. Ilokseni Chila meni aina vierekkäin olevista putkesta ja puomista siihen minkä sanoin ja irtosi hyvin layereissä. Kepeillä se jatkoi vain parantamistaan ja sylkkärikin onnistui, kun vihdoin taas tajusin itse toimia oikein. Inhoan sylkkäriä, sössin sen aina. Chilalla oli kyllä todella hyvä vire koko ajan. Ihan radan lopussa tein takaaleikkauksen muurin ja hypyn välissä, siitä suoraan renkaalle. Chila koki että juoksin sen päälle, vaikken edes koskenut. Se päätti, että hänet yritettiin tässä tappaa ja tuo hyppykin on ihan kamala. Kun yritin takaaleikkausta uudestaan, se hyppy-käskyn saatuaan veti uukkarilla putkeen. Naamallaan sillä oli umpimielinen "minulle-iski-narttu-hormoni-kohtaus-enkä-varmasti-tottele"-ilme. Erotan ilmeen nykyään hyvin, joten ärjäisin Chilalle pariin kertaan uukkareiden kohdalla, että ei. Se leikki että minua ei ole olemassa, katseli maisemia ja kävi välillä kiipeämässä Ninan syliin. Kun se totesi, että mikään ei auta, tehtävä ei muutu, vaikka helpotinkin kulmaa vähän, se lopulta otti kontaktin minuun ja sen jälkeen teki iloisesti takaaleikkauksena hypyn. Voi narttu, sanon minä. Loppupalkkana se sai leikkiä nännikumilla tehtyään vaikean kohdan pari kertaa hyvin. Taisi olla ensimmäinen kerta ikinä, kun narttukohtaus iski agilityssa, mutta onneksi tuli tuohon loppuun ja oli noin lievä.

Hakee hakee

Torstaina alkoi Vau:lla voi/evl-tokokurssi (kouluttajana Minna Toropainen), jossa käymme nyt muutaman viikon. Ensimmäiellä kerralla otimme sarjan lyhyitä paikallaoloja, joko istuen tai maaten. Chila toimi hienosti, oli pirteä ja keskittynyt. Sitten jokainen teki yhtä liikettä vuoron perään kouluttajan kanssa. Valitsin metallinoudon, jota ei ole tehty pitkään aikaan. Chila nouti hyvin, tosin palautti ravilla ja empi puoli sekunttia ennen kapulaan tarttumista. Muutama kerta otettiin ja nouto parani koko ajan. En ottanut luovutukseen asti, palkkasin pehmeällä nahkapatukalla. Toimi hyvin, vaikkei vinkunutkaan. Tämä kerta meni puoliksi katsellessa muita, ensi kerralla teen jotain fiksua Chilan kanssa häiriössä muiden vuorojen aikana. Kiva päästä outojen koirien ja ihmisten keskelle halliin treenailemaan.

Perjantaina teimme heti aamulla hakua Sipurassa. Chilalle valmiina piilossa vas. etukulma. En antanut sen moikata ketään ennen lähettämistä ja teki ensin pienen ympyrän yrittäen palata keskilinjalle tervehtimään Tanjaa. Huusin "hei" ja koira lähti muina miehinä etsimään maalimiestä. Teki piilon edessä siksakkia vähän aikaa, haju oli mutta ei heti paikallistanut. Toinen maalimies oli kumollaan olevassa roskiksessa, kansi vähän raollaan. Chila seisoskeli hetken ihmetellen roskiksen takana, mutta kiersi sitten roskista ja säpsähti nähdessään maalimiehen ja oven auetessa. Alkoi kuitenkin heti innolla popsimaan lihapullia. Kolmas oli jyrkänteen alla. Yhtään ei tuullut ja Chila veti aikansa siksakkia työskennellen vähän taaksepäin, kunnes löysi. Neljäs laitettiin 40 metriin ääniavulla, jotta saatiin lopetukseksi hyvä suora pisto.

Päivällä käytiin maastolenkillä Väinö-hepan kanssa ja aurinkoisen kelin kunniaksi painelimme kiitolaukkaa pitkin metsää. Väinö intoutui menemään täysiä ja pukittamaan vähän matkalla, Chila painoi korvat niskaan ja leikki greyhoundia laukaten Väinön kaulan kohdalla. Eipä tehnyt tiukkaa, vaikka mentiin melkoisen lujaa pitkiä pätkiä. Meillä kaikilla kolmella oli kamalan kivaa.

Iltapäivällä piti tehdä tokoa, mutta en raaskinut, kun Chila oli juossut niin kovasti koko päivän, eikä ollut päässyt välissäkään kunnolla lepäämään. Sen sijaan aloitimme ilmaisutreenit kentällä. Niina oli kyykyssä maalimiehenä ja Chila nouti irtorullaa vierestä. Aluksi palkkasin sitä rullan tuonnista ja se toi tosi hyvin! Sitten palkat Niinalle ja ensimmäinen yritys meni tosi sujuvasti, tosi Chila hetken nyki paikallaan, kun lähetin näytölle, ihmetellen tuntematonta käskyä "näytä". Kun se keksi, että nakit ovat Niinalla, se lähti ukolle, mutta nosteli rullaa Niinan syliin ja asettui makaamaan Niinan eteen välittämättä minun huuteluistani. Kun tällä keinoin ei saanut palkkaa, se alkoi pikkuhiljaa tuoda rullaa ja lopuksi lähti jo näytöllekin sujuvammin. Olin tyytyväinen, kyllä sille vielä ilmaisu saadaan. Chilalla oli kamalan kivaa, eikä se ollut edes väsynyt illalla.

Tallinpihalta lähdössä, joku on hieman innoissaan.

Nuorten rinki kutsuu

Saimme kivoja uutisia, eli Chila pääsi Salpausselän kennelpiirin nuorten koirien tokorenkaaseen! Kokeen perusteella saimme jo hieman palautetta, että koira oli  (turhankin) energinen ja rauhaton (liikkeet hyvällä mallilla) ja ohjaajalla tahattomia olkapääapuja jne, joten hyvä että pääsemme koulutukseen jo ennen joulua. Ryhmä vaikuttaa kivalta, puolet porukasta tunnenkin jo valmiiksi.

Chilan tokointoa kesältä. Kuva: Hansu Laitala

Chila on treenaillut tokoa itsekseen ja kavereiden kera muutamaan kertaan. Olemme myös tehneet yhteislenkkejä, mm. Tiinan ja lappalaisten kanssa tutustuimme (=harhailimme) Hollolan kauniisiin maastoihin. En ole nyt jaksanut kaikkea tekemäämme kirjata. Luoksetulon stopit sujuvat kivasti, vielä lisää vauhtia pitää tehdä maasta luoksetuloon lyhyellä matkalla. Tänään yritin kierrättää ja siitä stopata, mutta kiertämisestä ei enää tullut mitään, kun Chila vain meni stoppauskohtaan seisoskelemaan tai haahuili avustajan luo palloa pyytämään. Teimme siis ihan luoksetulona, itse palkkasin heittämällä pallon. Hyppyä teimme myös, kokeilin ensimmäistä kertaa pyytää sen istumasta sivu käskyllä perusasentoon. Se oli ihan ymmyrkäisenä, eihän se koskaan tule sivulle, vaan eteen vastaavissa liikkeissä. Eteen tulikin hyvin, täytyypä selvittää mitä säännöt nykyään sanovat tuosta, saako se avossa tulla eteen. Seuruuta se on tehnyt pätkissä välillä ja tänään tehtiin pitkä seuruu juoksuineen ja hidasteluineen kissanruuan odottaessa autolla. Meni tosi hienosti (eikä hätäillyt kuten katselmuksessa), mutta otti häiriötä Valton tullessa lähelle, selvästi Chilan piti tarkistaa, ettei Valto ole menossa sen ruuille.

Tiistain aksassa oli mukava rata, mutta itse olin jotenkin koomassa. Kun heräsin ja aloin saada vauhtia omaan toimintaan, alkoi koirakin innostua. Se on just samalla fiiliksellä kuin minäkin, joten oma fiilis on saatava kuntoon ennen radalle menoa. Eli jos olen toistekin yhtä koomassa, pitää leikittää koiraa ja hihkua ja pomppia vähän itsekin ennen omaa treenivuoroa, etten mene sinne opettamaan koiralle laamailua. Chila teki kyllä hienosti ja sai kehuja etenkin kepeistä ja layeröinnistä (joka oli helpompi kuin lauantaina, joten sujui heti). A: alkukontaktia pohdimme taas, kun Chila oikein ponnistaa päästäkseen yhdellä loikalla A:n huipulle. Minun on opittava tekemään kroppajarru, vaikka olisin koiran takana kauempana tms, jotta sen rytmi menee rikki ennen A:ta, eikä pääse hyppäämään kontaktin yli.

Pääsykokeissa

Perjantaina tokoiltiin Löytyllä, Chila teki aikas hyvää pitkää seuruuta namipalkalla. Oikealle käännökset olivat selvästi kohentuneet. Noutoa myös tehtiin (vauhdilla, luovutuksella, sekä pelkkää pitoa edessä) ja joku jääväkin. No problems.

Lauantaina mentiin Asikkalaan vapaavuorolle treenaamaan agia aussieporukalla, Maija teki meille hyppäriradan. Rata olikin aika hauska, siinä oli irtoamista ja layeröintiä ja pari muutakin kiemuraa. Otin ensin radan muutamassa pätkässä ja sitten yritimme tehdä sen kokonaan läpi. Mokasin parissa kohtaa, mutta Chila teki tosi hienosti. Jostain syystä biitsihiekalla juokseminen tuntui todella raskaalta tällä kertaa, vaikka ainahan se on vähän kuin suossa aksaisi. Meinasin siis läkähtyä, mutta jotenkin selvittiin, alla siitä video. Koiruushan on koko ajan parempi ja parempi, en tiennyt että se jo irtoaakin noin hyvin. Kiinnittäkään huomiota etenkin renkaaseen, kun itse juoksen eri puolelta putkea!

Kannettuamme esteet varastoon päästimme koko lauman (6kpl) remuamaan maneesiin. Chila painoi kuin viehe edellä ja oli kovin onnellinen. Etenkin se ihastui Ketkuun (Särkivaaran Uskoo Ken Tahtoo). Kun valtavan iso sakemannipentu Faro yritti roikkua Chilan niskanahassa, Chila irvisti sille ja ajoi sitä pois, eikä hämmentynyt tilanteesta yhtään, jatkoi vain leikkiä.

Tänään olimme Salpausselän kennelpiirin nuorten koirien tokorenkaan katselmuksessa. Chila oli vähän hätäinen, kun koko homma tehtiin kisanomaisesti ja kissanruoka odotti autolla. Kuitenkin se oli iloinen ja teki esim. supernopeat sivulletulot ja muutenkin hyvin, seuruun pientä hätäilyä lukuunottamatta, joten ei ainakaan nyt ole siitä kiinni. En halunnut tehdä noutoa palkatta, joten tein vain pitämisen ja vapaavalintaisena tehtiin liikkeestä maahanmeno.

Näyttökokeen suoritukset
- ALO paikallaanolo, kerroin 2
- Seuraaminen taluttimetta (vähän pidempi kuin ALO + suora hidas ja juoksu), kerroin 3
- Suora luoksetulo, kerroin 3
- Noutaminen tai noutokapulan pitäminen (kapula annetaan perusasennossa olevalle koiralle, joka pitää sitä suussaan n. 5 sekuntia ja irrottaa ohjaajan käskystä), kerroin 1
- Vapaavalintainen liike, kerroin 1
- Yleisvaikutelma, kerroin 3
- Nuorten koirien kohdalla voidaan katsoa myös palkkautumista, yhteistyötä, leikkiä jne

Talvi tuli taas

Chila opettelee tallikoiraksi ja tutustelee Venlan kanssa
maaliskuussa 2011.

Chila on ollut taas onnellinen, kun tuli hivenen lunta ja pakkasta, jotta maa on valkoinen. Se murjotti kamalasti, kun muutama päivä oli välissä vesisadetta. Chila on ollut tallikoirana monena päivänä ja alkaa tottua uuteen talliin vihdoin. Tallihan remontoitiin sisältä kokonaan ja sinne muutti syksyllä paljon uusia hevosia ihmisineen. Chilan mielestä semmoinen ei ole sallittua hänen tallillaan ja murisi ja murjotti tallilla ahkerasti, välillä huusi ihmisille ja oli sitä mieltä, että ihan liikaa outoja tyyppejä lykätty yhden pienen aussien vahdittavaksi, menkää kaikki pois. Se yritti aina karata auton luo mököttämään, kun hoidin hevosta. Tallilaiset luulivat, että olin käskenyt sen sinne, kun aussie nökötti umpimielisen näköisenä auton vieressä. Opetin sille, että sen paikka on Väinön boxissa purujen päällä, kun minä hoidan Väinöä käytävällä siinä vieressä. Boxiin ei tule kukaan häiritsemään, eikä sieltä huudella ihmisille. Oven pidän auki, jotta se näkee minut koko ajan. Tämä alkoikin toimia ja nyt se ei ole yrittänyt viime päivinä karata autolle. Ainahan se on tietenkin onnessaan sitten, kun hevonen on valmis ja lähdetään hommiin. Metsälenkki on toki Chilan lemppari, mutta hyvin se odottaa myös maneesissa tuolin alla maaten, kun ratsastan. Maneesinkin se on hyvin jo ottanut omakseen, ilmoittaa kun joku tulee ovelle, mutta muuten on niin huomaamaton, että hevosetkaan eivät tuijottele sitä yhtään, kun se on näkymättömissä tuolin alla. Sitten kun olen valmis, avaan oven ja pyydän sen mukaan, jolloin seuraa älytön hepuliralli pihalla.

Talleilujen lisäksi Chila on vähän tokoillut. Eilen se teki marketin pihalla noutoa lelupalkalla ja seuraamista purkkipalkalla. Se oli vähän kiinni purkissa alkuun, kontakti ei ollut ihan super ja oikealle käännökset menivät tosi laajoiksi. Niitä hinkattiin ja kun alkoi sujua, vapautus purkille. Sitten Chila pääsikin huvipuistoon, eli Tiinan luo kylään. Chilan mielestä ihan mahtava paikka; palloja, vinkuleluja ja luita oli vaikka kuinka paljon ja niillä sai touhuta vapaasti, paitsi jos Jaava vei vinkupallon. Meten kanssa sai painia ja Tiina piti Myrtinkin komennuksessa, ettei mikään estänyt Chilan leikkejä. Lopuksi Chila otti nokoset lappalaisten luolassa, eli kevythäkissä (mamma saattoi kyllä komentaa lepäämään, kun Chila olisi leikkinyt iltaan asti). Sitten tehtiin vielä pitkä lenkki ja koirapuistossakin käytiin matkalla, siellä Chila yritti kovasti olla yhtä nopea kuin whippet. Tänään tehtiin noutoa ja seuruuta Löytyllä, meni oikein kivasti. Illalla vielä tosi pitkä lenkki. Chila juoksee puskasta toiseen ja nuuskii innokkaasti toisten koirien hajuja, sekä merkkailee. Se on myös tiputtanut kaikki karvansa. Saapi nähdä mikä on tämänkertainen juoksuväli...

Haku & agiepikset

Maanantaina hakuilimme kolmen ihmisen ja -koiran voimin samalla radalla kuin viime viikolla. Chilalle ensin etukulma ääniavulla, sitten toinen etukulma ilman ääntä, tosin sillä oli mielikuva, että kuuli jonkun liikkuvan siellä, kun oli lähdössä ekalle ukolle. Meni tosi hienosti ja suoraan. Kolmantena oli roskis-umpipiilo, tosin kansi oli auki. Sinne lähetin ensin vähän alempaa, mutta koira palasi melko pian takaisin, kun ei ihan suoralta reitiltä löytänyt. Sitten lähetin suoraan piilon kohdalta, niin sinnehän se paineli. Nyt se tuntuu hiffanneen suoruuden idean, ainakin tällä kerralla.

Lopuksi teimme Giusalle viestitreenit ja olimmekin valmiina reilussa tunnissa. On siinä joskus puolensa, ettei ole montaa ihmistä. Toivottavasti kuitenkin saamme laajennettua ryhmäämme jossain vaiheessa. Sipurasta siirryimme tallille ja Väinö-hepan kanssa metsään lenkille. Pohjat olivat hyviä, joskin paikoin turhankin märkiä. Tänään onkin sitten valkoinen maa ja taukoamatta sataa lisää räntää/lunta.

Juhannuksena Kannuksen hakumetsissä. Kuva: Hansu Laitala

Tänään oli oman ryhmäni agiepikset. Vähän keskittyminen rakoili itsellä, kun olin samalla hommissa, mutta Chila oli ihan liekeissä. Se meni täysiä mölliradalla, välittämättä hirveästi siitä, mihin ohjasin. Aika hauskaa, tekee Chilalle ihan hyvää. Törkeästi kyllä hyppäsi miltei suoraan A:n huipulle ja sieltä kontaktin yli alas, joten pistin sen tekemään A:n uudestaan ja ainakin loppukontakti löytyi sillä kertaa. Kisaavien radalla se kuunteli hieman paremmin, mutta vauhtia ja intoa oli silti. Kontaktit ok, kepit hienot, mutta paineli putkeen kun piti mennä rengas.

Loppulenkillä Chila pääsi rellestämään Minnan ja Maijan koirien kanssa. Chila ei hätkähtänyt haukkuvaa laumaa yhtään, vaan paineli onnessaan menemään. Tällä hetkellä sen mielestä kaikki koirat ovat ihania, ihan sama vaikka ovat poikiakin.

Loppuviikon tokoiluja

Perjantaina tokoiltiin porukalla Mustanmäen kentällä. Luvattu sade oli onneksi lähinnä tihkua. Chila teki kahdessa osassa, ensin paikallaolot ja ruutu, myöhemmin kisanomaisesti muutama liike. Paikalla istuminen ja makuu menivät hienosti ja koira oli valppaana, eikä ahdistunut mennessäni kohti. Istumisen olin piilossa, makuun (4min.) näkyvillä ja kävin välillä palkkaamassa. Ruututreeni lelupalkalla meni hienosti, eikä Chila yhtään hämääntynyt kehänauhoista, jotka olivat ekaa kertaa mukana sen ruututreenissä!
Kisanomaiset Niinan liikkuroidessa:
Suora luoksetulo: Nopea ja hienot suorat asennot. Oli niin täpinöissään, kun purkki oli jätetty autolle, että en uskaltanut edes kehua paljoa liikkeiden välissä.
Nouto: Ekaa kertaa kokonaisena liikkeenä. Ihan loistava! Tässä kohtaa poikkesin kisanomaisuudesta ja palkkasin lelulla.
Liikkeestä maahan: Ensin lähti seuruussa seilaamaan ja edistämään, otin alusta. Teki hienosti.
Seuruu: Suht pitkä pätkä, jossa juoksua ja hidasta käyntiä. Chila kävi vähän ylikierroksilla ja  takapää hivenen seilasi, mutta parani koko ajan ja pääasia oli, että se oli huippuinnoissaan koko hommasta. Kun oli tehnyt keskittyneesti pätkän, vapautus loppupalkalle. Hieno Zippiäinen!
Loppulenkki seikkailtiin hämärässä metsässä porukalla, sen jälkeen olikin ihana päästä saunaan sulamaan.

Sunnuntaina olimme apukoirakkona tokon koulutusohjaajakurssilla. Oli mielenkiintoista kuunnella ja katsella kosketuskeppiopetusta, pienen pennun ruutuharjoittelua ja montaa tapaa opettaa tunnari. Chila pääsi harjoittelemaan hyppyä. Vaikea teeskennellä, ettei se sitä osaisi, nyt kun sillä on taas pysynyt hyvä fiilis hypystä päällä. Kouluttajana olleelta Riikka Pulliaiselta tulikin kommenttia, että tuo on noita bortsuja, mihin on asennettu pentuna mikrosiruun jo liikkeet valmiina... Yleisöstä sitten kaverit kyllä tiesivät kertoa, että ei muutes ole. Kun ihmiset pohtivat eri tapoja opettaa hyppy ja palkata, Chila paineli pönöttämään hypyn taakse pää kenossa, että tätähän te halusitte, mitäs sitten? Korjailimme vähän Chilan pysähdystä, joka ei ollut ihan terävä ja parilla käsiapuisella pysäytyksellä Chila tekikin mainiot stopit. 2-3 kertaa käsiapua on maksimi nopealla ja älykkäällä koiralla, sitten tehtiin pelkällä sanalla ja toimi. Ei siis mitään suuren suurta tehty.

Kotitreeninä Chila on viime ajat treenannut etenkin s-m kaukoja kosketusalustan kera. Kierrokset tuppaavat nousta liikaa, mutta nyt Chila on hieman alkanut saada ajatuksen päästä kiinni, että keskittyminen olisi suotavaa tässä hommassa. Jos mielentila on hyvä, se tekee loistavan hissi-maahanmenon ilman, että minun täytyy olla kiinni koirassa, eli edistystä vihdoin havaittavissa.