Minulla on hiihtoloma ja se osuikin loistavalle viikolle! Tänään on -4 astetta, mikä tuntuu ihan kesältä paukkupakkasten jälkeen. Kävin Chilan kanssa jäällä kävelyllä ja ihmettelemässä hiihtäjiä. Ne olivat jännittäviä, mutta kuitenkin kiinnostavia. Yksi täti sitten silitteli Chilaa suksien päältä ja saimme kävellä rinnalla kun hän hiihti, eikä Chilaa hetken päästä enää kiinnostaneet koko sukset. Kuvaaminen oli todella haastavaa taaskin, kun alkuun en voinut hiihtäjien ja moottorikelkkojen takia päästää pentua irti, ja sitten kun saimme omaa rauhaa, Chila tietty sinkosi kohti ja mieluiten loikalla syliin aina kun vähänkään kumarruin. Yhden sivuposeerauksen sain, mutta siinäkään ei oikein näy neidin kaunis pää kunnolla. Siitä päästä Chila saakin kehuja poikkeuksetta, jokainen vastaantulija kehuu kuinka on äärettömän kaunis pää ja suloinen koira ja perään tietty kysymys että mikä tuo oikein on. :D
maanantai 28. helmikuuta 2011
sunnuntai 27. helmikuuta 2011
Here we go...
Katsotaan mitä tästä tulee, mutta tarkoituksena olisi kertoa etenkin Chilan kuulumisia ja lisäillä kuvia. En lupaa päivittää kovin säännöllisesti, mutta katsotaan miten innostun. Kokeilen lisätä juttuja Chilan tulosta alkaen, jos tämä antaa manipuloida päiväyksiä.
sunnuntai 20. helmikuuta 2011
Jääkävelyllä
Aurinko teki pakkasesta siedettävän ja teimme lyhyen kävelyn Vesijärven jäällä. Chila oli onnessaan ja poukkoili ympäriinsä ja hurmasi muita kävelijöitä. Se menee suoraan sellaisten ihmisten luo, jotka kävelevät reippaasti ohi, mutta pitää epäilyttävinä niitä jotka kyykistyvät ja lepertelevät... ;) Takaisin kotiin mennessä piti pikkuista jo kantaa osa matkasta ja sulatella lumia tassuista, kylmä tulee äkkiä vaikka olisi kuinka aurinkoista.
Alan muuten hieman huolestua tuosta korvasta, jääköhän pystyyn...
lauantai 19. helmikuuta 2011
Ulkokuvia
Vaikea kuvattava tuo on, etujalat katoavat lumeen ja loppu on mustaa, plus se tulee aina täysiä kohti jos yhtään kyykistyn.
Musta tulee isona saimaannorppa!
Jee, äkkikäännös mamman luo!
Melkein sain seisontakuvan... Ikää reilu 12vk.
torstai 17. helmikuuta 2011
Ensimmäinen rokotus
Chila sai tänään ensimmäisen rokotuksensa ja hurmasi kaikki klinikalla. Odottelimme puolisen tuntia vuoroamme ja tytteli halusi ensin tutkia paikat ja kerätä rapsutuksia, lopulta se nukahti jalkoihini. Vastaantottohuoneessa se oli reipas, mutta jännitti hieman tädin piippaavaa laitetta, joka tungettiin korvan juureen. Sitten kokeiltiin toista laitetetta, joka ei oikeastaan enää häirinnyt, kun kerran siitä hyvästä sai nameja. Kolmannesta laitteesta Chila ei ollut enää pätkääkään kiinnostunut, tutki vai pöytää että löytyisikö lisää nameja. Nameja löytyi, sirua sen sijaan ei. Toivottavasti se lötyisi ensi kerralla, muuten täytyy laittaa uusi. Rokotusta neiti ei edes huomannut.
Ollessamme kassalla sisään tuli jättikokoinen nöffi, joka haukahti valtavan kumealla äänellä. Chila vähän säikähti ja haukahtaen pakeni jalkojeni taakse. Sieltä se kuitenkin tuli samantien esiin ja oli kovasti menossa villille nöffille sanomaan, että "ei täällä riehuta tolla tavalla!" ja haukahti pari kertaa kuin iso koira, ekaa kertaa! Chila selvästi koki klinikan omakseen, olihan se ollut siellä jo tunnin!
Koska olimme lähellä keskustaa, käytin tilaisuuden hyväkseni ja kävimme kiertämässä korttelin Lahden ytimessä. Chila oli aivan megahienosti, valppaana kulki pysyen rinnallani, kuin olisi valmiiksi koulutettu. <3 Autossa karvalallero nukahti heti, mutta kotona oli vielä hyvin energiaa peuhata kissan kanssa.
sunnuntai 13. helmikuuta 2011
Portaat rules
Vietimme Chilan kanssa päivää vanhemmillani. Vanhassa puutalossa on paljon erilaisia portaita, joista osa jännitti Chilaa alkuun kovasti mennä alas. Sitten kun neiti hoksasi miten puuportaitakin mennään (muut portaat se onkin loikkinut ongelmitta lausta asti), sitä ei meinannut saada portaista pois. Heti jos silmä vältti, pallero kiisi portaat yläkertaan ja tuli onnesta soikeana kutsusta takaisin alas, selvästi erittäin ylpeänä itsestään. Se myös yritti nukkua portaissa.
Takki on pääasiassa kiva, kun lämmittää, mutta välillä se kutittaa.
Chila on mahtava automatkustaja, mistä saan varmasti kiittää myös pikkuisena tehtyjä matkoja Vantaalta Joensuuhun ja takaisin. Oli Chila sitten, penkillä, jalkatilassa tai boxissa, se pistää maate ja nukahtaa miltei samantien kun lähdetään liikkeelle. Nyt se on matkustellut turvavöissä, eivätkä nekään häiritse yhtään.