Lauantaina oli nuorten koirien tokoringin koulutuspäivä Korkeavireellä. Kouluttajana oli Sirke Viitanen ja jokaisella oli 2x20 minuuttia aikaa.
Nouto: Ongelmana palautus, eli hidastaa lähestyessään ja jää hieman liian kauas minusta. Sirke antoi välittömästi toimivat neuvot tähän, tuli sellainen olo, että kohtahan meillä on ihan oikeasti nouto kunnossa!
Seuruu: Kuulemma mun kävelytahti ja ryhti ok, Chilan perusseuruu hyvää. Vain se tietämäni ongelmakohta, eli vähän intoa lisää hommaan, jotta olisi näyttävämpi, kuitenkaan nostamatta kierroksia kaakkoon. Tähänkin tuli todella hyviä pointseja. Tärkeimpänä se, että ei nosteta vain kierroksia nostamalla palkan odotusarvoa, vaan nostetaan nimenomaan Chilan intoa tehdä minun kanssani. Jo halliin tullessa olen rentona ja odotan, että se tarjoaa minulle jotain, sitten voin yllyttää kyselemällä "haluatko seurata" tms. Palkkaan, kun innostuu minusta ja kehuista. Liikkeestä ei yllätysvapautuksia palkalle, vaan kehut ja kun koira on rento ja iloissaan kehuista ja huomio minussa, mennään palkalle yhdessä. Jos tätä kautta saataisiin siirrettyä lenkeillä olevaa fiilistä treeneihin ja sitä kautta kisoihin... Tekniikan osalta Sirke totesi sen mitä olen ajatellutkin, Chila on niin kiltti ja tosissaan tekevä koira, että kun sille treenaa vain lyhyet tehtävät, kuten käännökset erillisenä tekniikkatreeninä supervarmoiksi, se ilahtuu joka kerta tehdessään esim. hyvän käännöksen, eikä seuruun keston kanssa ole sitten ongelmaa.
Ruutu: Olemme junnanneet kauan samassa kohtaa ruudun kanssa ja nyt sain kasan neuvoja, miten edetä siinä ja yhdistellä osioita. Chila oli kummissaan, kun sitä läheteltiin ruutuun milloin mistäkin, minun ollessa milloin missäkin, mutta se selvästikin tiesi missä on ruutu ja saimme kasapäin onnistumisia! Tärkeää on palkata menemisestä, eli kun Chila on juuri menossa oikeaan kohtaa ruudussa. Minähän pysäytän sen sitten stopilla, joten haluan vauhtia loppuun asti. Teimme myös osiota, jossa koira jätetään seisomaan ja kentän toiselta laidalta käsketään maahan. Alkuun Chila ei tätä tajunnut, mutta nopeasti alkoi toimia oikein. Teimme myös putken kautta seuraamaan tuloja eri kulmista. Alkuun ravasi viimeiset askeleet viereeni, joten palkka heti, kun tulee seuruuasentoon, jotta sillä on enemmän kiire oikeaan kohtaan. Kerta kerralta nopeutui (myös siksi, kun tajusi jujun, sehän on uudessa asiassa aina hidas kun pohtii).
Lopuksi tein itsekseni kaksi tunnaria laudan kanssa. Molemmilla kerroilla Chila haisteli hyvin ja toi oman koskematta hampailla vääriin!
Ihan mahtava päivä, sain paljon irti myös muiden tekemisestä ja hurjasti uutta intoa tokoiluun. Nyt kun vaan kentät sulaisi ja pääsisi treenaamaan porukalla enemmän!
Nouto: Ongelmana palautus, eli hidastaa lähestyessään ja jää hieman liian kauas minusta. Sirke antoi välittömästi toimivat neuvot tähän, tuli sellainen olo, että kohtahan meillä on ihan oikeasti nouto kunnossa!
Seuruu: Kuulemma mun kävelytahti ja ryhti ok, Chilan perusseuruu hyvää. Vain se tietämäni ongelmakohta, eli vähän intoa lisää hommaan, jotta olisi näyttävämpi, kuitenkaan nostamatta kierroksia kaakkoon. Tähänkin tuli todella hyviä pointseja. Tärkeimpänä se, että ei nosteta vain kierroksia nostamalla palkan odotusarvoa, vaan nostetaan nimenomaan Chilan intoa tehdä minun kanssani. Jo halliin tullessa olen rentona ja odotan, että se tarjoaa minulle jotain, sitten voin yllyttää kyselemällä "haluatko seurata" tms. Palkkaan, kun innostuu minusta ja kehuista. Liikkeestä ei yllätysvapautuksia palkalle, vaan kehut ja kun koira on rento ja iloissaan kehuista ja huomio minussa, mennään palkalle yhdessä. Jos tätä kautta saataisiin siirrettyä lenkeillä olevaa fiilistä treeneihin ja sitä kautta kisoihin... Tekniikan osalta Sirke totesi sen mitä olen ajatellutkin, Chila on niin kiltti ja tosissaan tekevä koira, että kun sille treenaa vain lyhyet tehtävät, kuten käännökset erillisenä tekniikkatreeninä supervarmoiksi, se ilahtuu joka kerta tehdessään esim. hyvän käännöksen, eikä seuruun keston kanssa ole sitten ongelmaa.
Ruutu: Olemme junnanneet kauan samassa kohtaa ruudun kanssa ja nyt sain kasan neuvoja, miten edetä siinä ja yhdistellä osioita. Chila oli kummissaan, kun sitä läheteltiin ruutuun milloin mistäkin, minun ollessa milloin missäkin, mutta se selvästikin tiesi missä on ruutu ja saimme kasapäin onnistumisia! Tärkeää on palkata menemisestä, eli kun Chila on juuri menossa oikeaan kohtaa ruudussa. Minähän pysäytän sen sitten stopilla, joten haluan vauhtia loppuun asti. Teimme myös osiota, jossa koira jätetään seisomaan ja kentän toiselta laidalta käsketään maahan. Alkuun Chila ei tätä tajunnut, mutta nopeasti alkoi toimia oikein. Teimme myös putken kautta seuraamaan tuloja eri kulmista. Alkuun ravasi viimeiset askeleet viereeni, joten palkka heti, kun tulee seuruuasentoon, jotta sillä on enemmän kiire oikeaan kohtaan. Kerta kerralta nopeutui (myös siksi, kun tajusi jujun, sehän on uudessa asiassa aina hidas kun pohtii).
Lopuksi tein itsekseni kaksi tunnaria laudan kanssa. Molemmilla kerroilla Chila haisteli hyvin ja toi oman koskematta hampailla vääriin!Ihan mahtava päivä, sain paljon irti myös muiden tekemisestä ja hurjasti uutta intoa tokoiluun. Nyt kun vaan kentät sulaisi ja pääsisi treenaamaan porukalla enemmän!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti