Chilan ja Devin seikkailut: Agia ja Lottaa

Maanantaina oli Lotan koulutus Vau:n uudessa hallissa. Chila oli kiinnostunut tutkimaan mattoa, mutta keskittyi kyllä hyvin silloin kun piti. Itsekin sain sentään jotain aikaiseksi, mutta tuli taas paljon harjoiteltavaa.

Kotiläksyt:
- Kierto-käsky niin vahvaksi tekniikkatreenillä, ettei mun tarvitse jäädä saattelemaan koiraa kiertoon. Voi käyttää namikuppia apuna siivekkeen takana.
- Harjoittelua radan alkukohdassa, eli koira odottaa nokka kohti 1-estettä, itse olen lähellä 2-putkea. Namikupilla voi harjoitella, että tulee minua kohti hypättyään 1-esteen, eikä ammu 27-putkeen.
- Jos itse joutuu seisoskelemaan ja odottelemaan koiraa jossain, on valinnut väärän ohjaustavan, olisi ehtinyt tehdä jotain fiksumpaa. Esim. takaaleikkauksessa koiran pitää olla selkeästi edellä.
- Tietysti myös sitä samaa kuin aina, eli mun pitää liikkua nopeammin ja luottaa, että kun koira on lukinnut esteen, se menee sen ja itse voin juosta kohti seuraavaa, enkä jää odottelemaan!

Tiistaina oli vakkariaksat Asikkalassa. Rata oli kiva ja siinä tuli tehtyä ihan sujuvia pätkiä. Välillä sorruin taas siihen, että huokailin hieman omaa mokaani ja Chilan into laski välittömästi, tästä sain heti huutia, mutta muuten tuli kyllä kehujakin. Lopuksi tuli parhaat pätkät, kun otin esiin vinkupallon. Sitä ei oikeastaan voi pehmeällä, suolatulla hiekalla käyttää (heti kun se on ollut koiralla suussa, se on hiekkakuorrutettu ja vinku menee tukkoon), mutta otin sen vähän niinkuin loppupalkaksi. Siitähän minä sitten vasta huutia sainkin, kun Nina näki, kuinka Chila syttyi pallosta ihan valtavasti. Pitää kuulemma näyttää sitä sille heti treenien alussa, kyllä se kestää tehdä hommia vaikkei joka välissä saakaan palloa. Täytyy sanoa, että se teki ihan superhienot puomit lopuksi pallon innostamana. Ei se joka kerta innostu pallosta näin paljoa, mutta itse pitäisi tajuta vaihdella palkkalelua useammin. Chila rakastaa uusia leluja.

Kun ajoin iltamyöhällä agitreeneistä kotiin, autossani syttyi kaikenlaisia varoitusvaloja, eikä se pihahtanutkaan enää kotipihaan parkkeerattuani. Laturi rikki, selvisi myöhemmin. Treeneihin ei siis pääse nyt jos ei vanhemmilta liikene autoa, mutta onneksi on ollut ihan mielettömät kelit kävellä jäällä ja seuraakin on löytynyt. Chila ei oikein nyt leiki kenenkään kanssa, mutta ei se kenenkään kimppuunkaan käy, joten hyvin voi porukalla lenkkeillä.

Lauantaina kävin itsekseni hallilla tekemässä agilityn kuuntelutreeniä. Chila ei tällaista ole tehnyt ennen ja olihan se vähän vaikeaa. Kepit ja puomi olivat vierekkäin ja lähettelin mutkaputkesta jompaan kumpaan. Chila ei kuunnellut yhtään, meni sinne mihin silmä ensin osui, vaikka huusin käskyä jo sen ollessa puolessa välissä putkea. Sitten se ei olisi halunnut enää tehdä, kun ei tullut palkkaa jos meni väärään, yritin kyllä muuten olla neutraali ja kehua. Se ei osannut enää mukamas kontaktiakaan, liikkui hidastetusti ja kiipeili syliini. Tämä on tuttu vaihe uusissa asioissa, joten itse olin reippaana ja totesin, että uudestaan. Välillä pidettiin toki lepotauko. Lopuksi Chila antoi periksi ja alkoi kuunnella, siitä hurjat bileet. Ihan loppuun vielä muutama vahvistus sivusta kontaktille. Eiköhän tuo homma ole ok, kun neiti ymmärsi nyt mitä halusin. Uskon että kun saa miettiä nyt rauhassa, seuraavalla kerralla homma näyttää aivan toisenlaiselle.