Torstaina aamulla käytiin Korkeavireellä tokoilemassa. Chilalla oli hormonit väärässä asennossa ja se halusi vain herkkuja, vetoleikki ei kiinnostanut. Muutenkaan ei juuri voinut toistoja tehdä.
Paikallaolot: Istuminen ja makuu ok. Ei noussut makuulta ekalla käskyllä, täytyypä vaihteeksi palkata nousemisestakin.
Nouto: Tarttumisleikkiä yritettiin, ei oikein intoa löytynyt. Pari vauhtinoutoa ihan siedettävästi.
Seuruu: Suora ja käännöksetkin hyviä. Perusasentoa ylikompensoi nyt heittämällä peppuaan mun taakse, pistin sinne jalan esteeksi niin meni hyvin.
Suunnat: Oikein hyvä, tuntui osaavan sanat, myös oikea meni helposti. Seuraavaksi täytyy laittaa nami niin ettei se näe mille lautaselle nami menee, liikkuri saa nostella kaikki lautaset samalla tavalla, niin katsotaan osaako se niitä sanoja...
Luoksetulo: Putken kautta meni lujaa, mutta ennakoi stoppeja tosi pahasti. Stopit kyllä hyviä, mutta läpijuoksuja vaikea saada lujaa. Onneksi sentään siilipallo oli kiva edes hetken.
Ruutu: Pari lelulle lähetystä, en viitsinyt muuta tehdä, kun ei edes ottanut staattista lelua suuhunsa.
Illalla Chilan "iloksi" kylään tuli ystäväni kahden pikkulapsen kera. Keskustelimme hieman Chilan kanssa siitä, kuka saa tulla kylään ja kuka siitä päättää, mutta reilun parin tunnin vierailun päätteeksi Chila pystyi jopa olemaan melko lähellä lapsia rentona.
Tänään aamulla treenattiin Korkeavireellä tokoa nuorten koirien porukassa. Olin suunnitellut Chilan ohjelman herkkupitoiseksi, jotta saadaan onnistumisia. Chilalla oli kuitenkin hyvä päivä tänään ja kaikki meni loistavasti.
Suunnat: Tiina laittoi namit niin ettei Chila kuullut namin tippuvan lautaselle. Vasen oli ok, oikealle käskettäessä taas epävarmempi ja tarkisti ensin keskilautasen, toisella kerralla hyvä.
Seuruu: Koko ajan suora, otettiin pitempää pätkää juoksuineen ja hitaineen. Perusasennoissa autoin laittamalla jalan stoppariksi pepun viereen, ettei voinut laittaa peppua mun taakse. Täyskäännöksissä vasemmalle huijasi mielellään loppuosan, niitä täytyy hinkata tosi paljon että virhe poistuu. Itse olen sen aiheuttanut, kun olen hyväksynyt vajaan käännöksen. Oikealle kääntyy jo melko hyvin, itse huomasin pienen irtoamisen ulospäin, mikä ei näkynyt katsojalle. Juoksussa ensin edisti, ärähdin vähän ja sen jälkeen piti paikan, myös käännöksessä.
Kaukot: AVO-kaukot liikkuroituna. Menee heti epävarmaksi kisanomaisesta tilanteesta, jolloin ei nouse ylös asti istumaan. Tekniikka muuten hyvä, mutta etupää liikkuu sivuttain, koska annan kaikki käskyt oikealla kädellä. Tähän Elina neuvoi hyvän niksin, eli namit Chilan molemmille puolille, lopuksi vapautus ja saa syödä molemmat namit. Toimi hyvin ainakin lyhyeltä matkalta, eikä Chila mennyt lukkoon nameista. Elina kehoitti myös vaatimaan siltä istumaan hypähdyksen, kun se kerran pystyy sen helposti tekemään. Täytyypä korottaa kriteeriä. Se hypähtää maasta istumaan kotona...
Jäävät: Juoksentelin ja huutelin sekaisin käskyjä. Teki aina oikein ja oli innostunutkin, kuunteli tosi hyvin!
Luoksetulo: Putken kautta 1 läpi, 1 stoppi ja 1 maahan. Teki hienosti ja rakasti uutta palloaan, joka ei vingu liian kovaa muiden korville.
Paikallaolot: Kaikki sujui hyvin makuulla ja istuessa, nousi myös makuulta hyvin.
Tunnari: Chila on tehnyt viime aikoina kotona ja vanhemmillani yhden tunnarin etsintää muutaman kerran. Se tykästyi hommaan heti ja tuo kapulan minulle innoissaan. En vaadi luovutusta, mutta käteen se kyllä tuo kapulan. Tänään tehtiin yksi hallilla ja Chila etsi sen aina yhtä innokkaasti kuin kotonakin. Nyt sitten niitä muita kapuloita kehiin...
Treenien jälkeen saimme taas kylään hiljattain vierailleen ystäväni lapsineen. Chila mökötti alkuun omalla pedillään olkkarissa, mutta meni sitten ihan itse makkariin nukkumaan joksikin aikaa. (Ennen on tunkenut vain minun luokseni joka välissä). N. tunnin päästä se tuli makkarista pirteän näköisenä kurkkimaan ja tuli jalkoihini lepäämään. Villi kolmevuotias sitä hirvitti, mutta vauva oli jo melko ok. Naksauttelin sille, kun katsoi vauvaa nätisti ja sai ottaa namin vauvan vierestä. Lopuksi Chila piti rennosti päätään vauvan sylissä, vauva taas oli minun sylissäni. Koiriin tottunut vauva vain hymyili tyytyväisenä. Kun vauva äänteli, Chila nosti päätään vähän kauemmaksi. Ilme oli myös melko avoin yleisesti, mutta Chila piti huolta siitä, että minä olin aina sen ja kolmevuotiaan välissä. Kyllä se siitä, kun vaan saisi koiriin tottuneita pikkulapsia kylään useammin.
Paikallaolot: Istuminen ja makuu ok. Ei noussut makuulta ekalla käskyllä, täytyypä vaihteeksi palkata nousemisestakin.
Nouto: Tarttumisleikkiä yritettiin, ei oikein intoa löytynyt. Pari vauhtinoutoa ihan siedettävästi.
Seuruu: Suora ja käännöksetkin hyviä. Perusasentoa ylikompensoi nyt heittämällä peppuaan mun taakse, pistin sinne jalan esteeksi niin meni hyvin.
Suunnat: Oikein hyvä, tuntui osaavan sanat, myös oikea meni helposti. Seuraavaksi täytyy laittaa nami niin ettei se näe mille lautaselle nami menee, liikkuri saa nostella kaikki lautaset samalla tavalla, niin katsotaan osaako se niitä sanoja...
Luoksetulo: Putken kautta meni lujaa, mutta ennakoi stoppeja tosi pahasti. Stopit kyllä hyviä, mutta läpijuoksuja vaikea saada lujaa. Onneksi sentään siilipallo oli kiva edes hetken.
Ruutu: Pari lelulle lähetystä, en viitsinyt muuta tehdä, kun ei edes ottanut staattista lelua suuhunsa.
Illalla Chilan "iloksi" kylään tuli ystäväni kahden pikkulapsen kera. Keskustelimme hieman Chilan kanssa siitä, kuka saa tulla kylään ja kuka siitä päättää, mutta reilun parin tunnin vierailun päätteeksi Chila pystyi jopa olemaan melko lähellä lapsia rentona.
 |
| Chila ja uusi lelu, joka oli selvästi mieleinen. |
Suunnat: Tiina laittoi namit niin ettei Chila kuullut namin tippuvan lautaselle. Vasen oli ok, oikealle käskettäessä taas epävarmempi ja tarkisti ensin keskilautasen, toisella kerralla hyvä.
Seuruu: Koko ajan suora, otettiin pitempää pätkää juoksuineen ja hitaineen. Perusasennoissa autoin laittamalla jalan stoppariksi pepun viereen, ettei voinut laittaa peppua mun taakse. Täyskäännöksissä vasemmalle huijasi mielellään loppuosan, niitä täytyy hinkata tosi paljon että virhe poistuu. Itse olen sen aiheuttanut, kun olen hyväksynyt vajaan käännöksen. Oikealle kääntyy jo melko hyvin, itse huomasin pienen irtoamisen ulospäin, mikä ei näkynyt katsojalle. Juoksussa ensin edisti, ärähdin vähän ja sen jälkeen piti paikan, myös käännöksessä.
Kaukot: AVO-kaukot liikkuroituna. Menee heti epävarmaksi kisanomaisesta tilanteesta, jolloin ei nouse ylös asti istumaan. Tekniikka muuten hyvä, mutta etupää liikkuu sivuttain, koska annan kaikki käskyt oikealla kädellä. Tähän Elina neuvoi hyvän niksin, eli namit Chilan molemmille puolille, lopuksi vapautus ja saa syödä molemmat namit. Toimi hyvin ainakin lyhyeltä matkalta, eikä Chila mennyt lukkoon nameista. Elina kehoitti myös vaatimaan siltä istumaan hypähdyksen, kun se kerran pystyy sen helposti tekemään. Täytyypä korottaa kriteeriä. Se hypähtää maasta istumaan kotona...
Jäävät: Juoksentelin ja huutelin sekaisin käskyjä. Teki aina oikein ja oli innostunutkin, kuunteli tosi hyvin!
Luoksetulo: Putken kautta 1 läpi, 1 stoppi ja 1 maahan. Teki hienosti ja rakasti uutta palloaan, joka ei vingu liian kovaa muiden korville.
Paikallaolot: Kaikki sujui hyvin makuulla ja istuessa, nousi myös makuulta hyvin.
Tunnari: Chila on tehnyt viime aikoina kotona ja vanhemmillani yhden tunnarin etsintää muutaman kerran. Se tykästyi hommaan heti ja tuo kapulan minulle innoissaan. En vaadi luovutusta, mutta käteen se kyllä tuo kapulan. Tänään tehtiin yksi hallilla ja Chila etsi sen aina yhtä innokkaasti kuin kotonakin. Nyt sitten niitä muita kapuloita kehiin...
Treenien jälkeen saimme taas kylään hiljattain vierailleen ystäväni lapsineen. Chila mökötti alkuun omalla pedillään olkkarissa, mutta meni sitten ihan itse makkariin nukkumaan joksikin aikaa. (Ennen on tunkenut vain minun luokseni joka välissä). N. tunnin päästä se tuli makkarista pirteän näköisenä kurkkimaan ja tuli jalkoihini lepäämään. Villi kolmevuotias sitä hirvitti, mutta vauva oli jo melko ok. Naksauttelin sille, kun katsoi vauvaa nätisti ja sai ottaa namin vauvan vierestä. Lopuksi Chila piti rennosti päätään vauvan sylissä, vauva taas oli minun sylissäni. Koiriin tottunut vauva vain hymyili tyytyväisenä. Kun vauva äänteli, Chila nosti päätään vähän kauemmaksi. Ilme oli myös melko avoin yleisesti, mutta Chila piti huolta siitä, että minä olin aina sen ja kolmevuotiaan välissä. Kyllä se siitä, kun vaan saisi koiriin tottuneita pikkulapsia kylään useammin.
 |
| Hei se lentää. Ei ihme jos ei takajaloissa pysy tossut mukana... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti