Tiistaiaamuna hakuiltiin Herralassa Tanjan ja Päivin kera. Maasto oli melkoisen märkää, ihan kunnon syviä lätäköitä oli pitkin metsää. Tallattiin ihan omituisen muotoinen aluekin, kun polut sekoittivat pään, mutta mitäs pienistä. Yhtään ei tuullut. Chila pääsi ensin saattamaan maalimiehen L-muotoisesti piilolle, sitten tulimme samaa reittiä pois. Sinnehän se paineli suoraan. Toiselle maalimiehelle sama juttu ja meni tosi hienosti ja L-kuviota noudattaen. Kolmannelle lähetin ilman apuja ja koira paineli urku auki alueen perälle ja katseli silmillään mennessään. Perälle päästyään vasta avasi nenän ja etsi kovasti, mutta koska työskenteli perällä ja taaksepäin, ei löytänyt hieman edempänä olemaa maalimiestä. Uusi lähetys ääniavulla. Paineli ohi maalimiehestä, mutta sai sitten hajun ja löysi hyvin. Neljäs maalimies ääniavulla, hienosti teki ällän, mutta valitettavasti väärinpäin. Ei ihan nyt mene perille tämä L-kuviojuttu, mutta ainakin koiralla on kamalan kivaa ja se menee lujaa...
Illalla oli agilitytreenit. Itse olin jotenkin jäässä ja oli pari kuviota olevinaan kauhean vaikeita, mutta menihän ne kun kouluttaja vähän potki persuksille (kuvainnollisesti). Kun yritin selittää, etten millään saa Chilaa mukaan sylkkäriin renkaan jälkeen, Nina näytti itse, että kyllä se Chila tekee, kun ohjaaja vaan on kartalla. Tuli siellä onneksi hyviäkin pätkiä, minultakin. Puomin perään laitettiin markkeri, jotta saadaan Chila taas tulemaan loppuun asti. Viimeiseksi kannettiin vielä treenikaverin kanssa keinu pihalle ja otin sitä muutamaan kertaan tarkistaakseni, ettei Chilalle jäänyt mitään traumoja Valkealan lentokeinusta. No eipä jäänyt, paineli hienosti keinulle ja teki nätisti kontaktin, vaikka lähetin kauempaakin vauhdilla.
Agitreenien jälkeen Chila pääsi taas paikkamakuuseen ja otin monta maahanmenoa, jotta sain sen tajuamaan, että pitäisi jäädä suorana, eikä vasen kyynärä edessä, josta voi sitten kellahtaa lonkalleen. Alkoi toimia ja piilopaikkamakuun oli tosi hienosti. Loppuun vielä tokohyppyä, pallopalkalla joko stoppi tai istuminen hypyn taakse, tärkeimpänä hyvä fiilis.
Nyt Chila saa muutaman päivän olla kevyemmällä aivoduunilla, tuntui olevan melko väsynyt monen päivän treeni- ja kisasatsista. Ehkä jotain pientä tokoilemme, muuten otetaan rennosti loppuviikko.
Illalla oli agilitytreenit. Itse olin jotenkin jäässä ja oli pari kuviota olevinaan kauhean vaikeita, mutta menihän ne kun kouluttaja vähän potki persuksille (kuvainnollisesti). Kun yritin selittää, etten millään saa Chilaa mukaan sylkkäriin renkaan jälkeen, Nina näytti itse, että kyllä se Chila tekee, kun ohjaaja vaan on kartalla. Tuli siellä onneksi hyviäkin pätkiä, minultakin. Puomin perään laitettiin markkeri, jotta saadaan Chila taas tulemaan loppuun asti. Viimeiseksi kannettiin vielä treenikaverin kanssa keinu pihalle ja otin sitä muutamaan kertaan tarkistaakseni, ettei Chilalle jäänyt mitään traumoja Valkealan lentokeinusta. No eipä jäänyt, paineli hienosti keinulle ja teki nätisti kontaktin, vaikka lähetin kauempaakin vauhdilla.
Agitreenien jälkeen Chila pääsi taas paikkamakuuseen ja otin monta maahanmenoa, jotta sain sen tajuamaan, että pitäisi jäädä suorana, eikä vasen kyynärä edessä, josta voi sitten kellahtaa lonkalleen. Alkoi toimia ja piilopaikkamakuun oli tosi hienosti. Loppuun vielä tokohyppyä, pallopalkalla joko stoppi tai istuminen hypyn taakse, tärkeimpänä hyvä fiilis.
Nyt Chila saa muutaman päivän olla kevyemmällä aivoduunilla, tuntui olevan melko väsynyt monen päivän treeni- ja kisasatsista. Ehkä jotain pientä tokoilemme, muuten otetaan rennosti loppuviikko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti