Aktiivilauantai

Lauantaina päivällä treenasimme isolla porukalla Asikkalan maneesilla. Ensin Chila teki tokojuttuja. Aluksi paikkamakuu. Meni huonosti maahan, pistin uudestaan. Etujalat menivät nätisti, korjasin hieman vasenta takatassua, että on tukevasti. Pysyikin tosi hyvin, olin piilossa. Tein muutaman uuden lähestymisen tullessani piilosta ja kävin palkkailemassa, koska Chila edelleen näyttää onnettomalta kun tulen kohti. Sitten paikalla istuminen, jäin näkyviin. Hyvin nökötti istualtaan. Vierestä vapautettiin koirat aiemmin ja Chilan yksi jalka meinasi lähteä mukaan riehakkaaseen menoon, mutta pysyi kuitenkin. Kun vapautin, haukahti. Ohhoh.

Chila teki hyppynoutoa ohjatulla ja metallilla. Häiriö oli todella kova, koska vieressä Mette teki agi-keppejä ja toisella puolella tehtiin ruutua, moni ihminen kiljahteli, jne. Chila ei olisi tahtonut noutaa parin kerran jälkeen, lähti haistelemaan maata kapulan luona. Komensin tiukalla äänellä ja johan tuli kapula sukkelasti. En palkannut kuin kehuilla, jos ei ottanut kapulaa heti, ja lopuksi taas noutikin oikein hyvin. Hyppy oli kiva, joten palautus oli aina oikein iloinen ja luovutus oli hyvä.

Ruutu: Tajusin, että Chila ehdollistuu siihen, mihin pallon heitän kun palkkaan. Eli kun olen palkannut heittämällä pallon sen taakse, Chila lähtee etsimään ruutua taaempaa ja taaempaa. Kun heitin pallon Chilan suuhun sen ollessa ruudussa, meni se seuraavallikin kerralla oikein. Tarkkaa heittokättä vaatii tämä ruutuhomma...

Lepotauon jälkeen otimme vähän agia. Kepeillä paneiduimme tokavikan välin dilemmaan, ja nyt minun pitää vain oikeasti  tajuta jatkaa suoraan vähän keppien jälkeen ja palkata vasta hetken päästä, ei heti vikalta kepiltä, eikä käännytä heti vikalta seuraavalle esteellekään. Eli todella leikin itse, että kepit jatkuvat vielä vähän, silloin en tee mitään tahatonta ja Chila menee kepit loppuun asti. Keppien alun Chila hakee hienosti ja menee alkupätkän itsenäisesti, vaikka en olisi ihan vieressä. Sitten teimme vauhtisuoraa parin hypyn yli keinulle. Lentokeinuja ei tullut, sen sijaan hieman saattoi olla kyseenalainen ylösmenokontakti, kun en yhtään jarruttanut. Otin kupin alasmenolle, koska taas jäi liian ylös. Pari kertaa kupilla, sitten ilman, tuli hieno kontakti. Tiinalle kiitos kuvaamisesta!

Päätteeksi Chila pääsi yhteislenkille Tiinan ja Lauran koirien kanssa. Lauran neljää porokoiraa se ei ennestään tuntenut ja oli hieman ihmeissään aluksi, kun sai haukkuvan lappalaislauman peräänsä. Hetken päästä se kuitenkin totesi kilpajuoksun olevan kamalan kivaa, koska Chila oli selvästi nopein ja peineli pelloilla tuhatta ja sataa muiden vuorotellessa perässä. Kylläpä oli väsynyt ja onnellinen aussie lenkin jälkeen. Siihen päälle vielä tallikeikka, niin johan nukutti.

Kuvaaja: Tiina Pesonen