Juhannusleiri

Keskiviikkona asemoiduin Mäntyharjuun ja näin pitkästä aikaa Chilan ihanan mummon Fedinkin. Se ei 13-vuotiaana enää paljoa kuule, mutta on muuten kunnossa ja hauskasti harmaantunut. Torstaiaamuna pakkasimme autoon Chilan, Hikan ja Giusan ja suuntasimme Tanjan kanssa nokan kohti Kannusta ja Shepmate's-leiriä. Siellä on loistopuitteet leireillä sekä ihmisten, että koirien, mahdollisuuksia löytyy lajiin kuin lajiin. Porukkaa oli paljon, ja kaikki treenasivat ryhmissä eri juttuja, osa koirien kera ja osa ilman... Iltaisin saunottiin kahdessa eri saunassa, grillattiin isossa katoksessa ja järjestettiin mielenkiintoisia leirikisoja.

Torstai

Toko: Kerroin Pipalle epävarmuudestani noudon opettamisessa ja sitten heitettiin Chilalle kapulan, ihan normaali sorvattu, joka on suht paksu keskeltä. Minullahan ei sellaista ole, mutta nyt täytynee hankkia. Chila nouti ja tiputti nähdessään kädessäni lelun. Sain käskyn pitää lelu koko ajan esillä ja voi mikä ero, Chila tuli tuomaan kapulan minulle asti ja parin yrityksen jälkeen jopa käteen, sitten sai sinkaista lelun perään. Se toi lelunkin nopeasti revittäväksi ja sitten heitin taas kapulan. Cool, sehän toimi! Ihan pienen pienillä säädöillä saimme siis Chilan tuomaan iloisesti kapulan minulle, eipä ole muuten koskaan ennen tuonut. Eli palkkana superlelu ja palkan pitää olla esillä koko ajan. Seuruussa oli vähän löysä, käännöksissä etenkin. Paikan pitää hyvin. Otimme seuruuta niin, että laitoin uutukaisen vinkuvan tennispallon kainalooni. Johan oli hienoa seuraamista ja kääntyi myös oikealle tiiviisti! Ei edistänyt silti, joten nyt kun Chila osaa, sille voi käyttää pallopalkkaa. Sitten hyppy, jossa Chila on tullut viime aikoina esteeseen kiinni ennenkuin pysähtyy. Nyt mulla pallo kädessä näkyvillä, kun lähetin hyppyyn. Hyppäsi pitkälle ja pysähtyi kuin seinään, jolloin pallo lensi sen taakse. Oikeanlainen palkka siis on avain. Opetan jatkossakin uudet asiat namilla, mutta kun osaa, siirrymme palloon tai Cuz-köyteen.

Illalla majapaikassa pihalla oli iso lauma ausseja ja Chila oli tosi suosittu. Kaikki urokset pentuja myöten seurasivat sitä nenä sen pepussa, eikä Chila irvistellyt niille yhtään. Lopulta Kalevi meinasi hypätä Chilan selkään, jolloin vein Chilan huoneeseen. Tadaa, se kolme kuukautta väsätty juoksu alkoi.

Perjantai

Haku: Olimme pienten ryhmässä, eli kanssamme metsässä oli muutama Tinkan ja Norriksen mielettömän suloisista ja lupaavista pennuista, sekä muita nuoria koiria. Chilalle laitettiin neljä maalimiestä syvemmälle kuin koskaan ennen ja yksi oli pressun alla. Chila sai taputusavun syvällä oleviin, koska ei oikein aluksi tajunnut, että kauemmaskin voi mennä. Se alkoi irrota hyvin alun ihmettelyn jälkeen ja teki hyvin töitä nenällään. Joukossa oli vieraita maalimiehiä, joista yksi oli mieskin, eikä Chilaa haitannut.

Agility: Chila teki ruohokentällä Salmelan Jarin opastuksella agia. Paikalla oli muitakin todella hyviä agilityn osaajia, joiden tekemisestä ja neuvoista sai oppia. Opimme hienon niistopersjätön ja sain tarkennuksia miten teen ohjauksestani sujuvampaa ja tarkempaa. Chila hyppäsi hyvällä nurmipohjalla 55-senttisillä esteillä, eikä esteiden korotus häirinnyt sitä yhtään. Kontakteilla Chila juoksi läpi jokaisen esteen kerran, mutta toisella kerralla osasi pysähtyä oikein, kun alkoi olla sujut nurtsin kanssa. Radalla oli puomi, A ja keinu.

Myöhemmin otin vielä tekemämme radan kokonaan ja vaikka itse mokasin yhden käännöksen, en antanut Chilan huomata, jatkoimme vain ja kivaa oli.

Hyppytekniikka kohdallaan.

Agikuvista kiitos Mari Hakalalle.

Toko: Illalla oli kisanomaiset tottikset ja tokot. Itse menin tokon alokasluokan, Pipa liikkuroi ja tuomaroi. Paikkamakuu oli todella hyvä. Chila on nyt tehnyt useamppan kisanomaisen, eikä tarpeeksi palauttavia väliin, joten se oli seuraamisissa hieman vaisu, mutta parani loppua kohti. Sitä piristi kummasti pieni käännöksessä antamani kehu. Liikkeestä maahan meni hyvin ilman apua. Luoksetulossa Chila himmasi liian aikaisin ja alkoi sitten kirtyä suoraan sivulle. Otin taka-askelia ja pyysin sen eteeni, mihin tuli hyvin ja vapautin siitä. Liikkeestä seisomaanjäämisessä meni maahan. Ei siis vielä voi jättää pientä käsiapua kokonaan pois, otimmekin liikkeen uudestaan ja hyvin meni, kun annoin pienen avun. Hyppy meni hienosti ja pysähtyi tasan kun sanoin.

Illalla käytimme koirat uimassa hiekkamontulla. Ihana paikka. Giusa hauskaan tapaansa metsästi vettä. Kun Chila ja Hikka saivat tarpeekseen uimisesta, ne pistivät kunnon hippaleikit pystyyn ja kyllä oli kivaa vetää isolla hiekka-alueella rundia vaanien välillä auton takaa kaveria. Hikka ei niin usein leiki, mutta Chila rakastaa tätiään ja on kamalan onnellinen jos saa sen leikkimään.

 

 

Krokotiili nimeltä Giusa

  

 

Hikka ja Chila

Lauantai

Haku: Chilalle viisi maalimiestä, joista 1. 50m haamu & kompostipönttö, josta näkyi maalimiehen pää, 2. & 3. 70m taputusapu, toisella pressu jonka alla kokonaan, 4. 40m valmiina piilossa ja viimeinen oli Jani, jonka piti olla hauska nostatus, eli 40 metristä pakeneva, mutta Chila ei tajunnut mokomaa pakoon lähtevää miestä ja haukkui Janin pystyyn. Mentiin sitten yhdessä katsomaan ja Chila sai Janilta paljon lihapullia. Muut pistot olivat hyviä, Chila lähti lujaa ja pitkälle, eikä välittänyt pressuista tms.

Hakumetsässä meni todella kauan ison ryhmän vuoksi, joten emme ehtineet kauheasti muuta. Tein vain Chilan kanssa hauskaa agilityhumputtelua, eli juostiin lujaa peräkkäisiä esteitä, monta kontaktia ja muutamat kepit. Nyt alkoi vauhtia löytyä nurtsillakin ja kontaktit olivat hyviä. Chila pomppi onnellisena kaaressa syliin ja teki saman lopuksi Tanjallekin, eli itseluottamusta on tullut rutkasti lisää.

Leiri jatkui sunnuntaihin, mutta lähdimme Tanjan kanssa lauantaina jo pois. Olin ajatellut levätä vähän ennen ensi viikon leiriä, mutta koska Chila aloitti juoksunsa, emme saa osallistua Patchcoat-leirille. Samalla peruuntui Chilan luustokuvaukset, jotka piti tehdä ennen leirin alkua Savossa. Kuvautan sen jossain vaiheessa muualla.