Inksu joutui leikkaukseen viikko sitten, en halunnut enää kiimoja ja tarkoitus oli leikkauttaa se muutenkin. Se ei halunnut nukahtaa ja ainetta jouduttiin lisäilemään sen verran, että kisu nukkui melkein iltaan asti. Kun sitten hieman tokkuraisen, kinkkukääreeseen puetun kisulin sain kotiin, se olisi syönyt vaikka hevosen ja sitten veti rallia 24h putkeen. Se oli aivan kahjo; tappoi pehmoelua, juoksi, hyppi, vaani ja hyökki ruokansakin kimppuun. Jouduin sulkemaan sen vessaan useampaan otteeseen jäähylle, ettei revi haavaa auki, kun normaalisti sylissä tuntikausia viihtyvä katti ei malttanut olla edes sylissä hetkeäkään. Chila oli ihmeissään, mutta illalla varoi kissaa tosi hyvin, nosti vain tassun ilmaan, kun hortoileva kissa köpötti sen ali. Sitten kun Inksu alkoi riehua, olikin hankalaa selittää Chilalle, ettei kissan kanssa saa leikkiä, vaikka toinen tulee vähän väliä haastamaan. Kissa siis vessaan ja Chilan kanssa satamaan tekemään häiriötreeniä (=kahville ihanalle terassille, missä on itsetehdyt leipomukset ja koirakin saa vesikupin). Olemme käyneet satamassa nyt useaan otteeseen, tekee tosi hyvää Chilalle, kun siellä on valtavasti väkeä ja juoksevia ja kiljahtelevia lapsia. Nyt alkaa mörkökausi vähän helpottaa, lapsetkin saavat leikkiä ilman murinoita.
Riehumisjakson jälkeen kisulikin palasi omaksi itsekseen ja on ollut melko rauhallinen, ei oikein tykkää sukassa juosta. Se yrittää nuolla haavakohtaa, joten joutuu pitämään käärettä vielä vähän aikaa.
Chila teki tokoa Löytyllä sunnuntai-iltana ja oli tosi innostunut, ei ole juurikaan tehty tokoiluja helteillä. Alkuun se on n. 10 minuuttia sählä, eikä keskity/ ota kontaktia seuratessa kunnolla. Sitten alkoi mennä hyvin, seurasi hyviä, joskin lyhyitä pätkiä. Harjoiteltiin maahan-seiso-maahan, joka alkaa sujua, tosin maahanmeno on vielä hivenen kaksivaiheinen, mutta melko nopea. Istumisesta läsähtää maahan loistavasti. Heitin muutaman kerran ohjatun noudon kapulaa sille, ja menikin innokkaana hakemaan. Se kantaa kapulaa pari metriä ja tiputtaa sitten, mutta ottaa innokkaasti suuhunsa uudelleen, kun siitä saa palkkaa. Selvästi aiempaa innokkaampi oli kapulan perään nyt. Tein myös pari tokohyppyä matalan esteen yli, heitin namin yli niin meni lujaa. Lopuksi narupalloa.
Maanantaina oli hakuharkat illalla. Meitä olikin vain neljä ihmistä, kolme pentua ja yksi kokenut koira, joten homma eteni sutjakkaasti. Chilalle ensin pari lyhyttä pakenevaa, joista toinen oli täysin vieras ihminen. Se epäröi aavistuksen vieraan kohdalla, mutta meni innokkaana nakeille. Sitten pari vähän kauemmas menevää pakenevaa, jotka piti etsiä nenällä loppumatkan. Chila avasikin nenää ja oli oikein reipas. Seuraavaksi Chila näki maalimiehen lähdön, jonka jälkeen käänsin sen ympäri. Lähti innolla etsimään, jäi juoksentelemaan välillä käyttäen neää ja välillä silmiä, mutta jatkoi etsimistä kunnes löysi! Kaikilla näillä kerroilla Chilalla oli edelleen se näkymätön seinä, aina samoilla metrimäärillä, johon stoppaa ja alkaa sitten juoksennella siksakkia. Viimeiseksi tehtiin siis vielä takarajalle pakeneva, jossa Chila päästettiin irti maalimiehen ollessa vielä näkyvissä. Teki silti pienen töksäyksen, mutta jatkoi siitä hajujälkeä pitkin maalimiehelle. Hyvä treeni! Seuraavaksi tuulitreeniä, että saadaan nenä auki kunnolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti