Tavoitteita

Päätinpä minäkin listata hieman tavoitteita. Viime vuonna en osannut niitä tarkemmin asettaa, ainoastaan että Chila olisi terve ja pääsisimme etenemään tokossa, agissa ja haussa.

Saavutuksia 2012
Luustokuvat priimaa, terveydessä ei mitään ongelmia muutenkaan. Kävi pari kertaa hierojalla, ei jumeja.
Näyttelyt: NUO H, eli pakollinen näyttelytulos plakkarissa!
Toko: Kaksi ALO1-tulosta hyvin pistein, sekä pääsy SSKP:n nuorten koirien valmennusrenkaaseen.
Agility: Möllikisoissa nollaratoja ja räpellyksiä, sekä kaksi virallista kisaa, joista 4 hylsyä ja 1 nolla+LUVA hyppäriltä.
PK: BH-koe läpi syksyllä. Laukauksia treenattu silloin tällöin. Jossain vaiheessa reagoi selkeästi, ehkä hieman agressiivisesti (ei pelästynyt, mutta lopetti tekemisen ja lähti kiskomaan ääntä kohti), viimeksi reaktiona minivilkaisu ja tekeminen jatkui koko ajan. Haussa ei olla päästy treenaamaan niin paljon kuin olisi haluttu, mutta treenimäärään nähden on edistytty ihan hyvin. Rullailmaisua aloitettu. Maastossa tekee välillä suoria pistoja, välillä siksakkia, mutta on kamalan innoissaan ja työskentelee hyvin. Pressun alla oleva maalimies tai hieman raollaan oleva umpipiilo ok. Esineruudussa toimii hyvin, alue ei vielä täysikokoinen.
Paimennus: Kävimme yhdellä viikonloppuleirillä. Chila on ehdollistunut voimakkaasti talleilla siihen, että muut eläimet ovat ystäviä eikä niitä paimenneta, joten oli aivan liian kiltti lampaille. En jatka sen paimennusuraa aktiivisesti, koska tärkeämpää on, että se ei paimenna hevosia. Minulle riittää, että se osoitti puolivuotiaana omaavansa potentiaalia lajiin. Kanojen paimennusta se kokeili kesällä ja siinä se oli tosi hyvä, joten ankoilla voisimme joskus tilaisuuden tullen kokeilla.

Tavoitteet vuodelle 2013
Terveyden ja treeni-innon säilyttäminen.
Toko: TK1 ja AVO1. Tavoitteena myös voittajan ja EVL:n liikkeiden hallinta. Mikäli ne saadaan kisakuntoon, eteneminen ylempiin luokkiin.
Agility: Ohjaajan kisapaniikin hallinta ja mahdollisesti eteneminen kakkosiin.
PK: Haussa enemmän treeniä ja rullailmaisu kuntoon. Jäljen aloitus, pudotetun- ja tarkkuusesineen etsinnän opetus.
(Ohjaajalla myös tavoitteena oppia lisää viestistä ja toimia mahdollisesti kisauran aloittavan koiran toisena viestipäänä.)

Tällä hetkellä Chila joululomailee. Alla hieman kuvasaldoa. Chila on tassuistaan niin kylmänarka, että ontuu, vaikertaa ja nuolee jatkuvasti tassujaan, jos pakkasta on reilusti yli 10 astetta (ulkoilu on siis tuolla tyylillä melko mahdotonta). Ei siis auta kuin pukea neiti tossuihin ja johan meno maittaa! Lenkeille se tarvitsee myös takin, ainakin jos ei ole muita koiria pitämässä sitä koko ajan tarpeeksi vauhdikkaana. Se on edelleen melko karvaton, vaikka nyt kasvattaakin pikkuhiljaa uutta karvaa ja varmaan aloittaa juoksunsa heti alkuvuodesta.

Chila joululahjansa kanssa. Se oli niin onnellinen, että tönötti paikoillaan varmaan minuutin luu suussa .

Sitten alkoi hyökkäys luun kimppuun, eikä muuta maailmaa ollut pariin tuntiin olemassakaan. (Kunnes takavarikoin luun, jotta Chila kykeni juomaan ja vetämään henkeä välillä.)

Tossut jalassa ja pallo suussa, elämä on ihanaa.

Ready... steady...

Lähtökiihdytys

Delfiini

Hyvää Joulua!

Tokoiluja

Keskiviikkona omat treenit hallilla. Jatkettiin eilisiä juttuja, myös kapulan kanssa A:n yli juoksentelua. Lisäksi tehtiin ruutu (ei sekoittanut merkkiin), luoksetuloa (ihan huono, mutta jossainhan pitää ottaa takapakkia) ja opeteltiin kaukojen jättökäskyä, eli Chilan pitää oppia oikeasti, mitä tuleman pitää, kun sanon "kaukot". Muuten jumittaa, eikä reagoi. Pääosin teki älyttömän hyvin, intoa piisasi ja jopa taisteli kapulasta! Eli itseluottamus on jo niin suuri, että ei päästänyt irti kapulasta, vaikka aloin vetää hieman vastaan, koska en sanonut irti. Jes! Nyt pitäis alkaa miettiä, miten sen saa tuomaan kapulan myös, jos seison hiljaa, koska nyt on hilluttu aika paljon viime aikoina ja jos seison hiljaa, jää Chila seisomaan kapula suussa puolimatkaan. Näin se ongelmakohta pikkuhiljaa vaihtelee paikkaa, mutta edelleen olen vakuuttunut, että joku päivä se vielä noutaa kisoissa...

Torstaina oli Vau:n tokokurssin viimeinen kerta. Chila teki merkkiä, suuntia, noutoa ja seuruun käännöksiä. Se teki kivasti, mutta huomasin, että nyt on treenattu aika paljon, into voisi olla kovempikin. Kurssista sinänsä jäi melko valju olo, koska siellä ei oppinut yhtään mitään uutta. Kurssia ei jatkossa varmaankaan kannata nimittää voi/evl-kurssiksi, mikäli kouluttaja ei edes tiedä mitä evl:ssa kuuluu tehdä. Mielummin varaan hallin jatkossa omalla porukalla.

Perjantaina Chilalla oli vapaa (ei käyty edes pitkällä lenkillä), mikä oli sen mielestä ihan tyhmää. Lauantaina sitten treenattiin tokoa Korkeavireellä nuorten koirien porukalla. Melko kova häiriö, toinen teki yhtä aikaa osin ristiin.
Merkki -Tietää jo hienosti, välillä tökkii nenällä tötsää.
Suunnat -Vasemman paperilautasen löysi hyvin, oikea oli vaikea. Oikea oli ihan ruudun vieressä ja Chila kävikin ensin heilumassa ruudussa ja haistelemassa kaikkea muuta. Autoin vähän ja alkoi löytämään hyvin. Laura käski minun kehua sitä enemmän, kun se on suorittanut oikein, ja palkata vielä itsekin kunnolla se. Merkille pitää asettaa se, ei käskeä merkkiä, vaikka se jo merkin löytääkin, ettei keskittyminen leviä.
Seuruu -Purkki kentän reunalle. Paljon käännöksiä, hitaat ja juoksu myös. Chila teki hyvin, eikä takaosa levinnyt suorillakaan. Itse olen taas liikaa joutunut vahtimaan sitä, joten nyt pitää saada muut vahtimaan ja oma asento suoraksi. Perusasennot olivat huonoja, liian edessä, muualla ei näkynyt purkki-innostus.
-
Kaukot -Tuntuu tajunneen jättökäskyn, reagoi hyvin. Kun tehtiin liikkuroituna, alkoi liikkua hieman, eli pitää venyttää kestävyyttä palkattomuudesta.
Nouto -Voisi olla innokkaampi, mutta ei huono. Lauran neuvoilla sain Chilan vihdoin leikkimään tarttumisleikkiä. Heti sen tarttuessa kapulaan, jes (useimmiten piti myös antaa irttoituskäsky) ja leluun kiinni, leikkien viedä se kauemmas kapulasta, vauhdista tuo jne. Tätä pitää leikkiä isolaippaisella kapulalla, pikkukapulalla tarrasi välillä päähän kiinni.
Ruutu -Tarjosi kovasti etureunaa, kävin näyttämässä ja jätin välillä lelua ruutuun. Lelun ollessa ruudussa pitää kehua jo kun on ylittämässä etunauhaa, jolloin pääsee kertomaan koiralle sen olevan tekemässä oikein ja se saa lelun palkaksi.
-
Paikalla istuminen -Hienosti istui, mutta ilmeisesti inisi hieman alkuun
Paikalla makuu -Hyvä. Meni hieman epävarmaksi, kun viereistä koiraa käytiin komentamassa, mutta ei ottanut liikaa itseensä.

Heitä lumikökkö. Heitä jo!

Tiistaitreenit

Aamulla olimme Korkeavireellä tokoilemassa Tanjan ja Päivin kanssa.
Merkki: Hienosti menee, Chilalla oli hauskaa ja pystyin jo lähettämään vähän kauempaa merkille. Ei tarjonnut enää merkin päällä seisomista, mutta välissä tuli kyllä kaikki kaukot. Se myös harjoittelee bordercolliekäytöstään, eli hieno bortsu-tuijotus pää matalana merkillä... (Hiljattain multa kysyttiin onko se Tendingiltä, varmaan niitä Sinnan pentuja. No ei ihan.)
Nouto (puu+metalli): Vauhtinoutoa ja luovutukseen tuloja sekaisin, tekee jo huomattavasti paremmat luovutukset Oilin ohjeilla. Kokeili alkuun leikkiä kapulalla hakiessa, en palkannut ja lähetin uudestaan, haki asiallisesti.
PK:n A-estenouto: Aloitimme tämän uutena juttuna agility-A:lla. Jotta vältymme hienoilta kontakteilta, Chila sai ensin harjoitella juoksentelua A-esteen yli kapulaa kantaen ilman käskyjä, paitsi "tuo" tarvittaessa. Tämä alkoi sujua hyvin. Tätä vielä ainakin seuraavalla kerralla, kunnes voitaisiin edetä siihen, että se noutaa esteen yli. Minun täytyy pohtia käsky erikseen, joka tarkoittaa "kiipeä ja nouda", mikä alkaa olla haastavaa kun sanoja on jo niin kamalasti käytössä... Onneksi Tanja oli pohtimassa miten tuo kannattaa tehdä, vältyin heti monelta virheeltä.
Ohjatun suunnat namialustoilla: Korrin ohjeilla, hyvin sujui. Tämä alku on helppoa, kun Chila hakee niin varmasti namille.
Seuruu: Käännöksiä käännöksiä... Ne paranevat koko ajan, mutta samalla täytyy olla tarkkana, ettei peppu lähde ulospäin suorilla pätkillä, nyt kun intoa riittää. Siihenkin auttaa, kun tekee pysähdyksiä ja käännöksiä, jolloin Chila huomaa, että välttyy ylimääräiseltä duunilta, kun pysyy oikeassa paikassa koko ajan.
Paikalla istuminen: Hieman liian korkeassa vireessä, mutta pysyi hyvin. Varmuuden vuoksi vain 1,5min.
Paikalla makuu: Hieno. Molemmissa paikallaoloissa olin piilossa ja tullessani Chilan ilme pysyi innokkaana, ei mitään sijaistoimintoja!

Piiskahäntä kepittää :)

Illalla olimme pitkästä aikaa vakkari-agilityssä. Meillä oli tänään oli teknisesti hankala hyppäri, mutta tein siitä oman version. Minua ilahdutti erityisesti kepit, sillä olin puolessa välissä keppejä kun kutsuin Chilaa, ja se haki tosi hienosti kepit itse. Teimme teknisesti (minulle) haastavan kohdan 4-8 muutamaan kertaan, Chilaa muistin padota ja palkata. Silti hiipui hieman, kun joutui toistamaan samaa. Sitten painelimmekin loppuun, toistaen loppusuoraa muutamaan otteeseen. Chila nimittäin pisti korvat niskaan littaan ja paineli esteistä 15 ja 16 ohi suoran päässä odottavalle lelulle, mikäli jäin siitä itse jälkeen. Teimme sitten niin, että Nina piti lelua ja Chila sai sen vain jos meni kaikki esteet. Kokeili silti vielä ohitusta (ei viitsinyt kasata itseään renkaan jälkeen), mutta kun nännikumia ei saanut, se alkoi hyppäämään kiltisti kaiken. Osaa sekin välillä olla velmu. 

Ratapiirros on ensikokeiluni Agility Bluesin ratapiirrosohjelmalla. En saanut sitä ihan mieleiseskseni, eikä demo antanut tehdä kuin ykkösnumeroon asti, kunnes jumittui. Jatkoin sitten Photarilla, lopputulos ei ole järin kaunis.

Ringin koulutuspäivä

Sunnuntaina oli ensimmäinen nuorten koirien tokoringin koulutus Vironmäen maneesissa. Kouluttajina olivat Oili Huotari ja Elina Niemi. Olin ehtinyt nukkua pari tuntia pikkujoulujen jälkeen ja kylmäkin oli, mutta koulutus oli todella antoisa, kyllä siinä piristyi. Teimme kahdessa erässä, 25min/koira x2 ja lounastauolla oli kyselytunti.

Oili
Nouto - Luovutuksessa epävarmuutta, muuten hyvä. Lelu (nännikumi) käsissä reisiä vasten ja kun Chila tulee liki, nostan lelua ylöspäin, jolloin autan Chilaa tulemaan lähelle ja katsomaan ylöspäin, sitten heti vapautus ja Chila saa tarttua leluun, itse otan samalla askelia taaksepäin. Paljon myös vauhtinoutoa.
Jäävät - Ok, istumisen kanssa nyt ollut hankaluuksia. Koska Chila sen kuitenkin osaa, ei käsiapua tai tuplakäskyjä, vaan uusi yritys, jos ei istu. Jos istuu heti käskystä, superpalkka. Zeta-harjoittelussa pitää muistaa kävellä eri pituisia matkoja myös tötsien ohi ja kääntyä eri suuntiin, sekä tehdä myös väleihin tyhjiä. Ei haittaa jos Chila odottaa kiertämistäni pää kääntyneenä oikealle, kunhan se ei liiku.
Seuruu - Käännökset oikealle tiiviimmiksi antamalla ennen käännöstä seuruukäsky, hidastus käännökseen ja pysähtyminen heti käännöksen jälkeen. Voi pysähtyessä myös sanoa "sivu". Myös täyskäännöksiä oikealle. Välillä palkka voi olla lelu oikeassa kädessä, johon saa sinkaista, mutta Chila ei ehkä tätä tarvitse. Täyskäännökset vasemmalle jäävät hieman vajaiksi, pitää muistaa välillä pyöriä useampi kierros paikoillaan, jotta Chila ei huijaa.
Merkki - (Ei tehty, koska Chila vasta aloittanut sen.) Pitää tehdä tosi hauskaksi, lelua merkin taakse, pitkältä matkalta juoksemista sinne. Tasapainoleikkiä, huippupalkkausta jne.

Elina
Kaukot - Näitä purettiin ja pohdittiinkin pitkään, niissä on aika paljon ongelmaa. I-m-i on ok, virittelysana vain on opetettava kunnolla, jotta ei jämähdä ja unohda kuunnella käskyjä. Seisomaan nousee hyvin istumasta ja maasta, mutta s-i ja s-m ovat melko surkealla tolalla. Etenkin istuminen, se täytyy aloittaa alusta ja siinä on vahvana nyt väärä tekniikka. Töitä tiedossa, mutta teki hyvää saada ohjeita ja toimintatapoja tuohonkin.Chila ei keskity, sen mielestä pääasia on tehdä supernopeasti jotain, jotta saisi namin, ei kai se nyt niin tarkkaa ole mitä tekee. Omat liikkeet pitää muuttaa rauhallisemmiksi. Myös palkkaukseen pientä muutosta, eli vapautus ja kävely yhdessä taaksepäin, siellä palkkaus. Takapalkkahan ei toimi, mutta näin saadaan ajatuksia taaemmas. Vaihtoehtoisesti voi lähettää vapautuksen jälkeen kiertämään vaikka kauempana takana olevaa tötsää, sillä välin itse menee kauko-paikan taakse palkkaamaan.

Agi-intoa

Chilalla sujui hyvin hoitoaika Hannalla, huomiota se kyllä kovasti hinkunut. Siskokset olivat edelleet tulleet hyvin juttuun ja leikkineet kovasti. Minä palasin sateisesta Berliinistä lumiseen ja kovin kylmään Lahteen. Joulukuun ensimmäisellä viikolla ei tullut kauheasti 16 asteen pakkasissa treenattua, tokoa teimme hallissa parina päivänä. Chila aloitti ohjatun suuntien opettelun. Korkeavireellä kokeilin purkkipalkkausta niin, että purkkeja oli useampi taskussani. Toimi ja vire oli sopiva, mutta jatko näyttää toimiiko vielä sittenkin, kun Chila osaa odottaa purkin tulevan taskusta. Aloitin myös treenaamaan zetaa, istuminen aiheutti Chilalle eniten päänvaivaa. Mukaan lähtee oikein mielellään seuraamaan, mutta huomasi ettei liikkeestä istumisia ole vähään aikaan tehty.

Agikuvat syksyltä, kuvannut Tiina Pesonen.

Maanantaina oli Vau:lla Lotta Vuorelan agikoulutus. Se oli taas kerran aivan mahtavan antoisa ja sain selkeyttä tekemiseemme. Lotta näki heti sen, minkä olenkin tiennyt jo jonkin aikaa; Chila on joutunut tekemään liian vaikeita tehtäviä, sen kanssa on edetty liian nopeasti ja sen into on hiipunut. Lotta huomasi selvän eron puolen vuoden takaiseen. Nyt siis pidän itse ehdottomasti kiinni seuraavista asioista:

- Chilan treeni sisältää paljon kivaa juoksemista, helppoja ja suoria pätkiä.
- Yhdessä treenissä saa olla 1-2 teknistä kohtaa, jotka tehdään vain yhdellä tavalla. Mikäli tekniikka ei onnistu viimeistään toisella yrittämällä, liike pilkotaan osiksi, kouluttaja tai minä palkkaan Chilan välissä lelulla (itse liikettä jatkaen, kuin koira olisi vielä mukana).
- Palkkaaminen vauhdissa ja paljon lelua kädessä liikuttaen, ei aina heittäen.
- Vain startissa koira istumaan ja odottamaan. Muissa tilanteissa lähdetään vauhdista tai padotaan seisaallaan: 1...2...putkeen!

- Kirjanpitoa Chilan ylösmenokontakteista -kuinka usein hyppää yli. Jos tilasto ei huonone, ei tehdä asialle mitään, mutta jos alkaa hyppäämään yli yhä useammin, opetetaan sille kehikko. Mikäli kehikkoon ryhdytään, siinä pysytään vähintään 8kk aina treeneissä ja välillä epiksissä, mahdollisesti kehikosta ei pääse ikinä eroon. Rytmimuutokset eivät Lotan mielestä ole hyväksi Chilalle, siitä seuraa hitautta ja epävarmuutta.

Teimme rataa osissa päästen esteelle 14 asti. Minulle piti alkuun opettaa kädestä pitäen väli 5-6, koska kuvittelin voivani katsoa koiraa koko ajan takaaleikkauksessa ja juoksentelin päin estettä. Tajusin sentään, eli käteni ovat Finnairin siivet ja esteen 5 kohdalla on hetki kun en katso koiraa. Opimme myös Chilan kanssa tekemään saksalaisen oikein. Ensin Lotta väänsi sen rautalangasta minulle, sitten asia pilkottiin Chilalle (11-12-13).

Lotan koulutuksen seurauksena päätin hankkia itsenäistä treeniaikaa, jotta oikeasti pääsemme etenemään agissakin. Heti keskiviikkona siis menimme hallille treenaamaan Lotan rataa uudestaan. Chila innostui kamalasti, kun näki että taas pääsee aksaamaan (tiistain vakkaritreenimme jäivät väliin, koska olin joulukonsertissa). Tein kertaheitolla esteet 1-14 ja kylläpä olin onnellinen, kun koira oli aivan intona, minä en sählännyt ja saksalainenkin tuntui jopa helpolta.

Chila ei tajunnut vaikeaa keppikulmaa 14-15, mutta ei myöskään pelostani huolimatta ahdistunut, kun otin sen käteen ekasta keppivälistä. Sen sijaan se oli helpottunut kun osasi ja meni kepit innolla. 16-23 ei tuottanut vaikeuksia (paitsi että huomasin, ettei Chila enää kuuntele sanaakaan mennessään lujaa, seuraa kyllä silti kroppaani). Sitten taas saksalainen (jee, alan tykätä siitä) 25-esteelle ja putken sekä hypyn kautta kepeille. Tämä oli tosi vaikea, kuten olin nähnyt maanantaina olevan monille muillekin. Chila ahdistui minun juostessa niin läheltä lujaa putken ja keppien väliin ja yritti välttää kepeille menon kokonaan. Helpotin lähestymistä ja pakotin sen aloittamaan kepit joka tapauksessa, ja homma alkoi sujua. Siihen olikin hyvä lopettaa. Loistofiilis!

Torstaina oli tokokurssi Vau:lla. Naksuttelin Chilalle merkkiä ja se hiffasikin jujun nopeasti, tarjosi vain välillä merkin tökkimistä nenällä ja yritti kovasti seistä merkki mahan alla. Tein myös kapulan luovutuksia ja alkoi tulla olo, että jotain uutta on keksittävä, kun itse hillun idioottina, eikä koira innostu sen enempää. Tuohan se, mutta ei ole viime aikoina edistynyt lähemmäs tuomisessa. Se kantaa kapulaa mielellään, jopa hyppää syliin kaaressa kapula suussa, mutta se eteen tuominen... Kouluttajan valvonnassa teimme alkeis-zetaa ja totesimme, että Chila väistää minua, kun lähden tulemaan kohti. Se ei ole varma mitä tapahtuu, joten luulee heti tehneensä väärin. Nyt siis palkka aina ohimennessä ja zetaa tosi pilkottuna, mutta kuitenkin niin, että liike sitten jatkuu.

Perjantaina kävin itsekseni hallilla. Ideana pitää hauskaa urakalla. Vähän seuruuta namipalkalla. Muutamia jääviä zetamaisesti, namia tuli aina vähän joka asiasta. Chilalla oli kivaa, eikä jäävät nyt ahdistaneet. Pari noudon luovutusta niin että juoksin karkuun ja käännyin viime hetkellä. Palkkana nännikumi, joka toimikin paremmin. Sitten vähän taukoa, jonka jälkeen juostiin (edelleen pystyssä oleva) Lotan agirata kokonaan läpi yhden kerran. Palkkasin 23:n esteen jälkeen ja sit jatkettiin. Ohjasin pari kohtaa huonosti, mutta Chila ei huomannut mitään ja meni tosi hienosti ihan kaiken, myös viimeiset kepit! Huomasin kyllä silmäkulmasta, että kun intoa ja vauhtia oli, niin A:n ylösmenokontaktit hypättiin aina kivasti yli. Chila taisteli muristen nännikumista ja oli ihan riemuissaan. Lopuksi otin vielä vieraalla kapulalla pari pitkän matkan noutoa ja Chila luovutti tiiviisti! Taas muristiin ja revittiin ja tapettiin ihan raivona nännikumia, joten siihen oli hyvä lopettaa ja vähänkö oli hyvä treeni! Kun mitään ei jääty hinkkaamaan, treenin kesto oli yhteensä hengähdystaukoineen n. 20 minuuttia.