tiistai 19. helmikuuta 2013

Aksat

Tiistai-agissa Chila oli loistoasenteella ja aivan onnessaan, kun pääsi hommiin (se onkin ollut pahalla päällä, kun ei ole päässyt treenaamaan viikkoon juurikaan). Minä olin vähän puolikuntoinen ja meinasin kompastella hiekassa, mutta kiva oli tehdä, kun homma on lähtenyt luistamaan. Huutelin välillä Chilalle mitä sattuu, kun unohdin radan ja se kuunteli tosi tarkkaan. Kun huusin Put-Kii! Se hienosti kaarsi Putin kohdalla putkea kohti ja kun perään tulikin Kii, eli kiipeä, se teki korjausliikkeen viereiselle puomille. Mahtava otus. Hienot kontaktit, etenkin jos juoksin kovaa sen edelle puomilla. Kepit olivat mahtavia myös jos menin sen edellä. Tahti pysyi ja vauhti vaan koveni. Lopuksi tehtiin kerralla koko rata (tai palkkasin namilla yhdessä välissä), eikä edes tuntunut vaikealta!

maanantai 18. helmikuuta 2013

Rallia

VAU järjesti rally-tokokisat Lahdessa lauantaina, joten sain päähäni ilmoittautua sinne. Kun Kirsi (joka hoiti järjestelyt) kuuli, etten oli koskaan edes nähnyt lajia livenä, hän kutsui meidät treenaamaan oman porukkansa kanssa ennen kisoja. Siksi kävimme Artjärvellä tekemässä rallya edellisellä viikolla. Se olikin hyvä, koska olisi ollut melko hankala tehdä suoritus koiran kera, jos olisi ainoastaan lukenut paperilta mitä pitää tehdä, etenkin kun alokasluokassa hihna on pakollinen, mutta sen pitää olla täysin löysänä. Tokoa tehneenä on erityisen vaikeaa olla pysähtymättä perusasentoon joka välissä.

Olin kisoissa töissä ilmopisteessä ja siinä ehti hyvin katsella suorituksia. Pääsin myös tarkistelemaan siruja ja mittaamaan koiria, koska sääntömuutosten takia kaikki tarkistettiin. Oli mukavaa nähdä valtavasti eri rotuja, myös sellaisia seurakoiria, joita ei muissa kisoissa näe, kuten chihuahuoita. Alo-luokassa oli yhteensä 40 ilmoittautujaa, mikä kertoo osaltaan siitä, että tällainen kevyempi harrastuslaji on tullut tarpeeseen. Ihmiset ja koirat olivat iloisia ja kaikki kannustivat toisiaan.

Renkomäen halli on lämmin, mutta betonipohjainen, pieni ja kaikuva. Juuri kun olin startissa Chilan kanssa, joku koira rähähti katsomossa ja ääni moninkertaistui hallin kaikuessa. Chila ei ole erityisen häiriöherkkä, mutta tällaisissa oloissa on aivan liian vähän treenattu ja se kyyristyi korvat luimussa ja oli hyvin hidas ensimmäisen puolikkaan radasta, vaikka sainkin kehua sitä. Juoksuosuudella se pikkuhiljaa heräsi ja oli oma itsensä lopun rataa. Olipa siis tokoa varten hyödyllinen treeni! Lisää vain kaikuvia hallitreenejä, kun vaan jonnekin pääsee. Chila on kuitenkin niin valtavan kiltti, että se noudatti pienestä lamaantumisestaan huolimatta kaikkia käskyjä ja keräsi siis helposti täydet 100 pistettä. Itse ajattelin mokaavani jotain, mutta ihme kyllä en minäkään mokannut. Olimme neljännellä sijalla, koska kaikki muut sadan pisteen koirakot olivat meitä nopeampia. Ensi kerralla tiedän sitten, että hanaa vaan. En aio lajia sen enempää harrastaa, mutta voin huvikseni opetttaa Chilalle esim. oikealla seuruuta (se on erittäin hyvä vastavenytys ainaiseen vasemmalla seuruuseen) ja käydä rally-kisoissa, jos niitä lähellä sattuu olemaan. Tässä on myös oiva laji, jos koira joskus loukkaantuu tai tai tarvitsee myöhemmin eläkelajia.

Ens kerralla vedetään sit tällä asenteella! :)

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Viikon touhuilut

Tiistai-agissa Chila ei ollut kiinnostunut lelusta, mutta työintoa sillä oli ja palkkaus hoitui mun möyhennysrapsutuksilla (yleensä se ei tykkää että kesken duunin kosketaan liikaa), kehuilla ja nameilla. Sillä on nyt selvästi loksahtanut kohdalleen, että mua ei tarvitse vilkuilla joka välissä, jos kuulee käskyn. Eli kun se oli putkessa ja huusin ajoissa hypyn, se jatkoi suoraan hypylle mun ollessa jäljessä, eikä kääntynyt mua kohti. Vau, kaikki tuntui toimivan, kun vaan ohjasin. Pitkästä aikaa oli A treeneissä. Chila on tällä välin tehnyt A:ta vain noutona, joten ekalla kertaa se tuli vahingossa kontaktin yli, huomasi itse heti virheensä ja ja palasi 2on-2offille. Ei siis suurempaa ongelmaa erottaa A-nouto ja agility. Loistotreenit, Ninalta tuli kehuja kovasti ja tekeminen tuntui aika helpolta.

Vinkupallo kelpaisi varmasti agissakin palkaksi, mutta hiekkapohja rajoittaa siellä kovasti lelujen käyttöä.
Olkkaritreeneissä edistytään hitaasti kaukoissa. Oikean mielentilan pitäminen on hankalaa, voi olla että kestää kaaaauan, että kykenee siihen mielentilaan kisoissa. Tämä koskee nyt voi/evl-kaukoja, joissa on seisominen mukana. Tunnarissa vallitsee miltei täysi epätoivo, seuraavana kokeiluvuorossa verkko kapuloiden päällä, kun vain saan sellaista jostain hommattua.
Poseeraus intensiivisen pallotuijotuksen kera. Chila kasvattaa nyt karvoja hurjaa vauhtia, sehän on ollut miltei kalju koko talven.
Torstaina käytiin tutustumassa rally-tokoon. Chila teki kaiken helposti, mutta ohjaaja oli vähän hukassa, kun ei saanut aina pysähtyä perusasentoon tai piti hihnan kanssa kierrättää koira takakautta seuraamaan ja itse kääntyä samalla vasempaan. Pujottelu osoittautui myös yllättävän vaikeaksi, ohjaajalle. Mutta hauskaa oli ja Chila ei tajunnut tekevänsä mitään hommia. Vapaaksi päästyään se meni nököttämään kaikkien tötsien taakse, että olisiko tässä merkki. Se piti kutsua erikseen mukaan maneesista pois, kun tönötti siellä yhden tötsän takana.

Perjantaina teimme Vau:n hallilla kisanomaisen tokotreenin. Alkuun kokeilin vähän Chilan virettä tekemällä pitkältä matkalta ruudun ilman mitään apuja. Sinne paineli, mutta paikka ruudun sisällä oli hieman hakusessa. Kävin näyttämässä paikan ja otin lyhyemmältä matkalta uudestaan. Hienosti meni ja Chila oli iloinen ja innokas. Kisanomaiseen otin alon, mutta seuruu oli enemmänkin evl ja lisänä avo-kaukot.

Paikkamakuu: Hienosti, vaikka häiriönä ovi aukesi, ihminen huuteli ja vieras koira kävi sisäpuolella haukahtamassa. (Samainen koira tuli halliin toista kautta paikkamakuun jälkeen, jolloin Chila haukahti sille, selvästi osoituksena, ettei sua tänne haluttu äskenkään, kun minä teen täällä töitä. Huomautin Chilalle ja sen jälkeen oli ok. Hienoa kuitenkin ettei se sanonut mitään paikkamakuun aikana, vaikka näköjään mieli teki.)

Jätin Chilalle purkin hallin reunalle. Tätä ei olla tehty viikkokausiin, joten kierrokset nousivat heti. Eine liikkuroi.
Seuruu: Paikka ja suoruus hyvät, samoin käännökset ja sivuaskeleet, nopeat ja hitaat. Peruutuksessa vähän pomppasi. Pari kertaa vingahti, joista komensin heti. Sen jälkeen pysyi hiljaa.
Liikkeestä maahan: Otti vähän painetta purkista ja lähti hiippaillen seuraamaan, mutta parin askeleen jälkeen otti hyvän kontaktin. Hyvin muuten.
Luoksetulo: Ravasi viimeiset askeleet, muuten hyvä.
Liikkeestä seis: Paine ruokapurkista alkoi kasvaa ja Chila jäi lähdössä jälkeen, seurasi sitten ok ja istui kun piti seistä. Otimme uudestaan ja hyvin sujui.
Kaukot: Hieman vaisusti nousi ylös, kun se purkki oli Chilan takana tässä kohtaa. Kykeni kuitenkin hyvin tekemään. Olin varmuuden vuoksi suht lähellä.
Hyppy: Hyppäsi innolla ja painui stoppikäskystä maahan. Otimme uudestaan ja pysähtyi hyvin, oli tosin täysin poikittain minuun nähden. Haittaakse? Pysyi hyvin kun menin rinnalle ja siitä lopulta purkille, voi sitä riemua.

Lauantaina oli vuorossa nuorten renkaan porukkatreenit Korkeavireellä. Chilalla oli kamalan kivaa, mikä aiheutti hieman keskittymisongelmia alkuun. Sen kanssa on ollut nyt kiva treenata, kun se ei ole ollut pahantuulinen.

Ruutu: Ruutu löytyi, mutta siellä pyörittiinkin sitten ihan miten sattuu. Useampaan kertaa näytin paikkaa, laitoin palloa välillä, Sirkku näytti paikkaa, mutta neidillä vaan oli onnellinen ilme ja se sompaili miten sattuu. Lopulta pari kertaa jaksoi keskittyä ja meni oikein, se siitä.
Ohjatun suunnat: Vasen helppo, oikea vaikea (kävi tarkistamassa keskilautasen). Toka ja kolmas kerta hyvin.
Tunnari: Kokeilimme ekaa kertaa alustan kanssa, johon oli liimattu 8 kapulaa sikin sokin. Ensin pari oman piilotusta, jotka menivät hyvin, sitten Sirkku laittoi oman laudalle liimattujen sekaan. Chila meni suu auki ja yritti ottaa paria liimattua. Sitten se katsoi minua ihmeissään, kunnes alkoi haistella! Toi oman ja siitä hillityt bileet. Toisella kertaa sama omakapula, Chila haisteli hyvin ja toi nopeasti oman. Kolmas kerta vaihdettiin uusi omakapula. Eipä löytänytkään Chila omaa hajuaan, ja haisteli ympäriinsä monen metrin alueella. Lopulta lähetin uudestaan kohti kapuloita ja tällä kertaa sai mun hajun ja toi oman. Loppuun vielä yksi uudella kapulalla, nyt oli melko hyvä. Tästä lähtien siis aina uusi omakapula, ettei etsi oman kuolansa hajua. Mutta tämä systeemi näyttäisi nyt toimivan, vaikka en alunperin ollutkaan innostunut laudasta.
Hyppynouto: Loistava, tarttui ja piti hyvin ja luovutti iloisesti eteen. A-nouto on vaikuttanut tähänkin todella positiivisesti.
Paikallaolot: Istumaan jäi jotenkin surkean näköisenä, jotan kävin palkkaamassa melko pian, sen jälkeen hyvä. Makuu hyvä.
Jäällä on sikasiistiä ja tyyli vapaa ;)

perjantai 1. helmikuuta 2013

Love you all, sanoo Chila

Chila on ollut hyväntuulinen, nyt se rakastaa kaikkia. Eilen se pääsi lenkille Tanjan lauman kanssa ja leikki kovasti Hikan kanssa. Se leikki myös uuden tuttavuuden Kamun kanssa, joka on 8v leikkaamaton aussie-uros. Treenasimme hallissa tänään tokoa ja hyvin sujui. Korvat olivat välillä hieman hakusessa, koska elämä on nyt niin ihanaa.

Ruutu: Ensin yksi lähetys lelulle, sitten pari kertaa ilman lelua. Hienosti laukalla oikeaan paikkaan joka kerta. Lelua ei voinut hiekkaisesta maasta ottaa kuin varovasti, mutta leikki innokkaasti, kun putsasin ensin lelun.
Ohjatun suunnat: Nyt löytyi vasen hyvin, mutta oikea ihan hakusessa. Alkoi keskittyä, kun namia ei löytynytkään sieltä mihin singahti. Viimeiset kerrat menivät hienosti.
Seuruu: Häiriönä pari muuta koiraa, mutta Chila teki tosi innokkaana ja hyvin. Paljon käännöksiä, joista nyt oikealle käännökset tosi hyviä! Tällä hetkellä täyskäännös on hienompi oikealle kuin vasemmalle, mutta molemmat toimivat. Meinasi hivenen välillä edistää. Peruutusaskeleet olivat aika hyviä.
Kaukot: Korvat alkuun hukassa, mutta hyvät vaihdot kun tajusi mitä ollaan tekemässä. Kävin palkkaamassa aina, jos pompahti terävästi istumaan maasta ylös asti.
Luoksetulo: yksi suora luoksari, hidasti vain vähän lopussa.
A-nouto: Kerran jätin kapula suussa toiselle puolelle ja kutsuin, tuli tosi innolla yli. Sitten kolme kertaa heitin kapulan ja tein luovutusta lukuunottamatta täyden liikkeen ja Chila teki hienosti!! Lähettäessä sanoin "tuo" ja kun oli menossa alas, huusin "over", tuntui toimivan.

Lopuksi kävimme lenkillä ja Chila rakastui täysin uuteen tuttavuuteen husky-herra Lucaan (leikattu uros). Leikki se kelpieiden kanssa myös, mutta oih, kun Luca oli ihana. Chila antoi sen astua itseään, pyöri selällään sen jaloissa, ärisi kelpie-nartuille, jos ne yrittivät tulla sen ja Lucan painiin mukaan ja halaili Lucaa kaulasta. Käyttäytyi siis erittäin epä-chilamaisesti. Se oli myös ihan täynnä suojalumen tekemiä paakkuja, mutta ei edes huomannut niitä. Kotona piti kääriä se pyyhkeeseen, se oli litimärkä.

Chila rakastaa tietenkin myös Inksua. Pus.