sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Rokotukset hoidettu ja vähän muutakin

Neidit Chila ja Inksu kävivät viikolla moikkaamassa mukavaa Seppo-setää, jolta sai rapsutuksia ja keuhkonpalasia. Inksu ihmetteli miksei saanut tutkia paikkoja enempää, eikä edes tiedä saaneensa piikin pyllyynsä. Chila ihmetteli, miksi sille iski kamala kirvely yhtäkkiä niskaan (yhdistelmärokotteesta tulee noin minuutin kirvely, joka alkoi sen jälkeen kun Chila oli hypännyt jo pöydältä pois) ja se vinkui minulle, että ota kipu pois. Oikein heitti selälleen ja katsoi anovasti, että tee jotain. Minä hieroin niskaa ja pian koira jo örisi, kun tuntui hyvältä, ja oli sen jälkeen entistä vakuuttuneempi, että mamma on kaikkivoipa, kun otti kivunkin pois noin hyvin... Jännitin herkkää Inksua, mutta onneksi sille tuli vain peppu tai maha kipeäksi, sekä vähän löysä vatsa. Vuorokauden päästä rokotteesta se jo paini Chilan kanssa täyttä häkää, ehkä sen siis uskaltaa rokottaa toistekin. Pentuna se sai hieman enemmän reaktiota ja nyt kokeilimme eri rokotetta.

 Tiistaina oli treenikisat, tällä kertaa olin sen verran kipeä etten osallistunut, olin vain hommissa ja lopuksi Chila sai mennä pari putkea ja riehua kavereiden kanssa. Olemme myös jäälenkkeilleet ahkerasti, nyt kun vielä jäälle pääsee. Perjantaina olin aamusta yöhön saakka pois ja Jaana hoiti Chilan lenkitykset. Chila osoitti minulle mieltään poissaoloni suhteen koko lauantain ja tänä aamunakin piti vielä esittää marttyyria. Jätin aamuruuan antamatta teatraaliselle otukselle ja menimme ryhmämme ylimääräisiin agitreeneihin Korkeavireelle. Ensimmäiseksi otimme vinokeppejä ja Chila meinasi ratketa liitoksistaan. Se yritti mennä kepit hyppimällä, mikä ei ihan toiminut, mutta oikeita välejä se haki kyllä. Muutaman yrityksen jälkeen hurjasti pomppiva aussie rauhoittui sen verran, että rytmi löytyi ja lopulta se meni itsenäisesti kepit, niin että keskimmäiset kepit olivat hieman vinossa, alku ja loppu suorassa. Jes! Ohjasin sitä kepeille renkaan tai hypyn kautta ja palkkasin pallolla, nyt ei tarvita nameja enää kuin kontakteille. Nina opasti meitä viiden esteen radanpätkän kanssa, ja pari kertaa sählättyäni se meni ihan sujuvasti. Puomille hienot kontaktit, koira ei välittänyt jäänkö kauas taakse.

Treenien jälkeen otimme vielä pari juttua tokoa aurinkoisella pihalla. Nina neuvoi minut alkuun ruudun opettamisen kanssa. Nyt siis alamme harjoitella:
- hankintalistalle tötsät ja naru (saan isältä käytettyä kuormaliinaa, ajaa varmasti asian)
- Erikseen oikean paikan harjoittelua ja vauhtiharjoittelua
- Paikan harjoittelu aloitetaan viemällä koiran kanssa lelu ruutuun. Palataan ruudun ulkopuolelle ja koiran vilkaistua lupaa, heti koira ruutuun. Itse perässä ja leikkiä ruudussa.
- Toinen vaihe: jätetään koira istumaan ruudun ulkopuolelle, viedään lelu ruutuun, palataan koiran vierelle ja lähetetään koira ruutuun. Itse perässä ja leikkiä ruudussa.
- Kolmas vaihe: Koira istuu ruudun ulkopuolella, käydään kädellä taputtamassa maata ruudussa. Palataan koiran luo, lähetetään koira ruutuun ja heitetään lelu koiralle/koiran taakse heti, kun se on oikeassa paikassa.
- Kun homma sujuu, voidaan jättää vaihe 1 pois ja lisätä vaihe 4: Käsketään koira ruutuun, kun se on oikeassa paikassa heitetään lelu jne.
- Vauhtiharjoittelu: Kisassa matka n. 25m, joten harjoitellaan pidemmällä matkalla. Viedään koiran kanssa lelu ruutuun, juostaan pois, käsketään koira ruutuun, voi vähän hetsata. Juostaan itse perässä ja leikitään ruudussa. Matkat aina juoksemalla, että oppii vauhdin. Sitten sovelletaan vaiheita 2-4. Kootaan liike vasta kun koira tajuaa tötsien merkityksen.

Chila: Enkö saisi leikkiä sun lelulla?

Jos hivuttaudun tästä niin saan tuon lelun...

Inksu: Älä unta näe, mun lelu!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti