Chilalla oli aktiivinen viikonloppu talleilun ja pentukurssin merkeissä. Lauantaina vieraammalla tallilla se sai tutkia pihaa itsekseen ja kyllä se aika hienosti pysyi lähistöllä ja tuli välillä hakemaan namia. Heti kun tallille tuli muukin ihminen, se haukahti pihassa ja juoksi sitten luokseni. Lantaa se popsii innoissaan ja jos vaan löytää, niin heppojen rehuja myös, mutta ei se ainakaan vielä ole oksentanut... Illalla olimme vanhemmillani saunomassa ja Chila lähti iloisesti aina alakertaan lämmittämään saunaa isäni kanssa, mutta sen tuli kyllä äkkiä ikävä ja oli kuulemma mennyt jo edeltä vinkumaan yläkerran ovelle. Saunomiseni ajan se oli ylhäällä isän kanssa oikein reippaasti ja heitteli vain luutaan ympäriinsä.
Sunnuntaina oli pentutoko ja Chila oli aivan intona. Se oikein heitti itsensä maahan pyydettäessä ja sillä oli selvästi kivaa. Harjoittelimme paljon ohituksia, mikä oli tosi hyvä juttu, koska niitä en juurikaan pääse muuten harjoittelemaan. Ne ovatkin vähän haastavia, mutta jos otan Chilan istumaan juuri ennen ohitusta, ei mitään ongelmaa ole. Tällä kertaa annoin joka välissä Chilan taistella lelusta, että tulisi paremmin taukoa tekemiseen. Hallilta ajoin suoraan tallille, missä Chila sai peuhata kerrankin itseään nopeamman kaverin kanssa. Valio, 3v valkoinenpaimenkoirauros oli myös aivan intona ja muisti hienosti varoa pikkuista, etenkin kun sen isäntä välillä muistutti sitä. Valio painatti välillä hepulikyytiä ympäri pihaa autojen takaa, eikä Chila pysynyt perässä. Se oli todella huvittava laukatessaan täysiä Valion perässä ja vinkuessaan samalla. Sitten se odotteli kiltisti satulahuoneessa, kun esittelin Venlaa ostajaehdokkaalle. Kun vieraampi ihminen tuli satlariin, Chila oli ensin odotellut hiljaa paikallaan satuloiden alla, sitten se oli mennyt mielistellen hakemaan rapsutuksia. Ei siis enää mitään haukkumista/murinoita. Päivä venyi aika pitkäksi, kun menimme vielä vanhemmilleni illaksi (mun auto alkoi haista pahalle tallireissulla ja isä korjasi polttoaineletkusta reiän). Tänään Chila onkin nukkunut suurimman osan päivää.
Tänään aamulla olimme talomme pihassa, kun penkan takaa tuli melko lähelle naapurirapun täti räksyttävine minikoirineen (läski minipinseri?). Chila tuli heti kutsusta luokseni ja käveli minikoiran edellä kanssani pois, rinnallani ja häntä heiluen. Hieno pentu mulla! Sama täti tuli tänään myöhemmin valittamaan, että hänen koiransa pelkää tuota ja minun pitäisi laittaa se kiinni. Just joo, sosiaalistaisi oman pelkoagressiivisen piskinsä. Onhan Chila tarvittaessa kiinni, mutta pikapissalla se tietää rutiinin eikä häivy mihinkään ja tulee heti viereen kutsusta. Olen nähnyt tädin pari kertaa aiemmin, eikä hän edes vastaa tervehdyksiin.
Lopputuloksena onnellinen rotta :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti