Ätsuu!

Olen pärskinyt kiihtyvällä tahdilla viikon verran ja ollut saikulla eilisestä, joten Chilalla on ollut vähän tylsää. Toivon vain, ettei tämä ole samaa flunssaa, kuin monella kollegalla, joka kestää 4 viikkoa... Sunnuntaina raahauduin pentukurssille ja Chila pääsi näyttelypöydälle ja ohjaaja lääppi sitä. Ohjaaja vain ei ottanut siitä kunnon otetta, ja Chila peruutti hänen vierestään niin etten itse ylettänyt estämään ja tippui pöydältä. Sitten nostelin sitä muutamaan kertaan pöydälle ja kehuin kovasti ja kyllä se surkea ilme taas siitä reipastui, mutta toivon ettei jäänyt traumaa. Sitten harjoittelimme pieniä luoksetuloja ja matalaa tokoestettä. Chila toimi hienosti, pysyi paikoillaan istumassa ja tuli luokseni kutsusta, eikä yhtään mennyt moikkailemaan kavereita. Tokoeste olikin sitten jännempi juttu. Chila teki kaikkensa väistääkseen estettä alkuun ja lopulta hiipi yhdessä kanssani yli häntä koipien välissä. Haimme namia pari kertaa yhdessä esteen toiselta puolelta ja sitten Chila uskalsi hiipiä siitä yli hakemaan namia ohjaajalta minun jäädessäni toiselle puolelle. Kun kurssimme loppui, menin vielä itsekseni pallon kanssa esteelle ja juoksimme Chilan kanssa hakemaan heittämääni palloa esteen yli. Se sujui jo paljon paremmin. Täytyy rakennella jotain risuesteitä Chilalle metsään tai jotain, että saan hyppy-käskyn opetettua niin että sillä on kivaa. Sulaisi vaan vielä lumet metsästäkin. Läheinen hiekkakenttä on hyvässä kunnossa, siellä olemme vähän harjoitelleet pallon noutoa.

Maanantaina olin niin kipeä, ettei Chila päässyt kuin tarpeilleen pihalle. Se alkoi vähän kiipeillä seinille, kun taas kissa oli oikein tyytyväinen rokulipäivästä kainalossani. Tänään sitten vein Chilan koirapuistoon, vaikken niitä niin fanitakaan. Pakkohan sen oli saada jonnekin energiat purettua. Se sai leikkiä samanikäisen pennun kanssa urakalla, mutta me molempien pentujen omistajat saimme olla tarkkana. Siellä oli toistakymmentä koiraa ja kaikenkarvaista omistajaa. Yksi porukka ryyppäsi ja heillä oli mukana kaksi todella isoa 10kk urosta, joista toinen yritti nylkyttää kaikkia. Se onneksi väisti hyvin minua, kun menin aina väliin kun se lähestyi Chilaa. Sitten siellä oli ilmeisesti hieman juoksuinen pittbull-narttu, joka oli melko suosittu. Suurimman osan omistajat vain pälisivät keskenään, eivätkä huomioineet yhtään, vaikka pittbulluros meinasi välillä puolustaa naarastaan muilta tms. Lopulta sinne tuli belggariuros, joka rähisi jo portilla. Omistaja huuteli vain ettei hänen koiransa ikinä haasta riitaa ja toi sen sisään. Nostin jo siinä vaiheessa Chilan syliin ja rähinähän siitä tuli, kun belggari ja sekarotuinen jättiuros tapasivat. Että osaa olla omistajat hölmöjä, toisen omistaja oli kännissä ja huuteli vain kauempaa, että "Käyttäydy Muhku!" ja belggarin omistaja selosti vain kuinka se ei ikinä haasta riitaa, mutta on vaan niin ylisuojeleva, ja vahvisti kokoajan nameilla ja käytöksellään koiran agressiota. Kannoimme pennut ulos kun rähinöitsijät siirtyivät portilta pois, uroksilla oli siinä vaiheessa jo ihan oikea tappelu käynnissä. Eipä oltu ainoita jotka lähtivät pois. En taida vastakaan harrastaa koirapuistoja kuin hätätilanteessa...

Kuvituksena tällä kertaa Venla-heppa, joka valitettavasti näyttää ihan ponilta mun ollessa selässä. Venla lähteekin todennäköisesti omistajansa luokse Englantiin, se on liian pieni mulle kisaratsuksi. Jonkun normaalikokoisen ollessa selässä se kyllä näyttää ihan kookkaalta... Se on nyt 6v ja valmis suureen maailmaan, mutta kyllä siitä on surku luopua, se on mun mussukka. Vielä en tiedä koska se lähtee, eli onhan tässä vielä aikaa valmistautua eroon.